Tunnollisuus

Tunnollisuus liittyy siihen, miten hallitsemme, säätelemme ja ohjaamme impulssejamme.

Impulssit eivät ole sinänsä pahasta; joskus aikapaine vaatii nopeaa päätöstä, ja ensimmäisen mielijohteen mukaan toimiminen voi olla tehokas ratkaisu. Myös vapaa-ajalla, työn ulkopuolella, spontaani ja impulsiivinen toiminta voi olla hauskaa. Muut saattavat pitää impulsiivisia ihmisiä värikkäinä, hauskoina ja hulluttelevina.

Mielijohteiden mukaan toimiminen voi kuitenkin johtaa vaikeuksiin monella tavalla. Jotkut impulssit ovat epäsosiaalisia. Hallitsemattomat epäsosiaaliset teot eivät ainoastaan vahingoita muita ihmisiä, vaan ne voivat myös johtaa vastatoimiin tekijää kohtaan. Toinen impulsiivisten tekojen ongelma on, että ne tuottavat usein välitöntä mielihyvää mutta ei-toivottuja pitkän aikavälin seurauksia. Esimerkkejä ovat liiallinen seuraelämä, joka johtaa irtisanomiseen, loukkaus, joka päättää tärkeän ihmissuhteen, tai mielihyvää tuottavien päihteiden käyttö, joka lopulta tuhoaa terveyden.

Impulsiivinen käyttäytyminen heikentää ihmisen tehokkuutta merkittävästi silloinkin, kun se ei ole vakavasti tuhoisaa. Mielijohteesta toimiminen estää harkitsemasta vaihtoehtoisia toimintatapoja, joista jotkin olisivat olleet impulsiivista valintaa viisaampia. Impulsiivisuus myös suistaa ihmisen raiteiltaan hankkeissa, jotka vaativat järjestelmällistä etenemistä vaihe vaiheelta. Impulsiivisen ihmisen saavutukset jäävät siksi pieniksi, hajanaisiksi ja epäjohdonmukaisiksi.

Älykkyyden tunnusmerkki – se, mikä mahdollisesti erottaa ihmisen varhaisemmista elämänmuodoista – on kyky pohtia tulevia seurauksia ennen kuin toimii mielijohteen mukaan. Älykäs toiminta sisältää pitkän aikavälin tavoitteiden pohdintaa, reittien suunnittelua ja järjestämistä niiden saavuttamiseksi sekä sinnikästä pyrkimistä kohti tavoitteita lyhytaikaisista, vastakkaisista impulsseista huolimatta. Ajatuksen siitä, että älykkyyteen kuuluu impulssien hallinta, kiteyttää hyvin sana harkitsevuus, jota on käytetty myös tunnollisuuden ulottuvuuden vaihtoehtoisena nimenä. Harkitseva tarkoittaa sekä viisasta että varovaista.

Tunnollisuusasteikolla korkeita pisteitä saavia ihmisiä pidetäänkin älykkäinä. Korkean tunnollisuuden edut ovat ilmeisiä. Tunnolliset ihmiset välttävät vaikeuksia ja saavuttavat suurta menestystä määrätietoisen suunnittelun ja sinnikkyyden avulla. Muut pitävät heitä myös älykkäinä ja luotettavina. Kääntöpuolena he voivat olla pakonomaisia perfektionisteja ja työnarkomaaneja. Lisäksi erittäin tunnollisia ihmisiä saatetaan pitää jäykkinä ja tylsinä.

Vähemmän tunnollisia ihmisiä saatetaan arvostella epäluotettavuudesta, kunnianhimon puutteesta ja siitä, etteivät he pysy annetuissa rajoissa, mutta he kokevat monia lyhytaikaisia iloja, eikä heitä koskaan kutsuta jäykiksi.

Minäpystyvyys

Minäpystyvyys kuvaa luottamusta omaan kykyyn saada asioita aikaan. Korkeita pisteitä saavat uskovat, että heillä on menestymiseen tarvittava äly (terve järki), tarmo ja itsehillintä. Matalia pisteitä saavat eivät koe itseään tehokkaiksi, ja heistä saattaa tuntua, etteivät he hallitse omaa elämäänsä.

Järjestelmällisyys

Järjestelmällisyydessä korkeita pisteitä saavat ihmiset ovat hyvin organisoituneita. He elävät mielellään rutiinien ja aikataulujen mukaan. He tekevät listoja ja suunnitelmia. Matalia pisteitä saavat ovat yleensä epäjärjestelmällisiä ja hajanaisia.

Velvollisuudentunto

Tämä asteikko kuvaa, kuinka vahva ihmisen velvollisuuden- ja vastuuntunto on. Korkeita pisteitä saavilla on vahva moraalinen velvollisuudentunto. Matalia pisteitä saavat kokevat sopimukset, säännöt ja määräykset liian rajoittaviksi. Heitä pidetään helposti epäluotettavina tai jopa vastuuttomina.

Suorituspyrkimys

Tällä asteikolla korkeita pisteitä saavat pyrkivät määrätietoisesti erinomaisuuteen. Halu tulla tunnustetuksi menestyjänä pitää heidät kurssissa kohti korkeita tavoitteitaan. Heillä on usein vahva suunta elämässä, mutta erittäin korkeita pisteitä saavat voivat olla liian yksioikoisia ja pakkomielteisiä työnsä suhteen. Matalia pisteitä saavat tyytyvät selviytymään mahdollisimman vähällä työllä, ja muut saattavat pitää heitä laiskoina.

Itsekuri

Itsekuri – jota monet kutsuvat tahdonvoimaksi – tarkoittaa kykyä jatkaa vaikeiden tai epämiellyttävien tehtävien parissa, kunnes ne on saatu valmiiksi. Ihmiset, joilla on vahva itsekuri, pystyvät voittamaan vastahakoisuutensa tehtävien aloittamisessa ja pysymään tehtävässä häiriöistä huolimatta. Heikon itsekurin omaavat lykkäävät asioita ja jättävät ne helposti kesken – usein myös sellaiset tehtävät, jotka he haluaisivat kovasti saada valmiiksi.

Harkitsevuus

Harkitsevuus kuvaa taipumusta pohtia eri vaihtoehtoja ennen toimimista. Harkitsevuusasteikolla korkeita pisteitä saavat käyttävät aikaa päätöksentekoon. Matalia pisteitä saavat sanovat tai tekevät usein ensimmäisen mieleen tulevan asian punnitsematta vaihtoehtoja ja niiden todennäköisiä seurauksia.