Avoimuus

Avoimuus kuvaa ajattelutyylin ulottuvuutta, joka erottaa mielikuvitukselliset ja luovat ihmiset maanläheisistä ja sovinnaisista ihmisistä.

Avoimet ihmiset ovat älyllisesti uteliaita, arvostavat taidetta ja ovat herkkiä kauneudelle. Suljettuihin ihmisiin verrattuna he ovat yleensä tietoisempia tunteistaan. He ajattelevat ja toimivat usein yksilöllisesti ja epäsovinnaisesti. Intellektuellit saavat tyypillisesti korkeita pisteitä avoimuudessa, ja siksi tätä tekijää on kutsuttu myös kulttuuriksi tai älyllisyydeksi.

Älyllisyyttä on kuitenkin parasta pitää vain yhtenä avoimuuden osa-alueena. Avoimuuden pistemäärät ovat vain lievästi yhteydessä koulutusvuosien määrään ja tavanomaisten älykkyystestien tuloksiin.

Toinen avoimelle ajattelutyylille ominainen piirre on kyky ajatella symbolien ja abstraktioiden avulla, kaukana konkreettisesta kokemuksesta. Yksilön älyllisistä kyvyistä riippuen tämä symbolinen ajattelu voi ilmetä matemaattisena, loogisena tai geometrisena ajatteluna, kielen taiteellisena ja vertauskuvallisena käyttönä, musiikin säveltämisenä tai esittämisenä tai jonakin monista kuvataiteen tai esittävän taiteen muodoista.

Ihmisillä, jotka saavat avoimuudessa matalia pisteitä, on yleensä kapeat ja tavanomaiset kiinnostuksen kohteet. He pitävät enemmän yksinkertaisesta, suoraviivaisesta ja ilmeisestä kuin monimutkaisesta, monitulkintaisesta ja hienovaraisesta. He saattavat suhtautua taiteisiin ja tieteisiin epäluuloisesti ja pitää niitä vaikeaselkoisina tai käytännössä hyödyttöminä. Suljetut ihmiset pitävät tuttua parempana kuin uutta; he ovat konservatiivisia ja vastustavat muutosta.

Psykologit, jotka ovat usein itsekin avoimia kokemuksille, esittävät avoimuuden usein terveempänä tai kypsempänä vaihtoehtona. Avoin ja suljettu ajattelutyyli ovat kuitenkin hyödyllisiä eri ympäristöissä. Avoimen ihmisen älyllinen tyyli voi palvella professoria hyvin, mutta tutkimusten mukaan suljettu ajattelu on yhteydessä parempaan työsuoritukseen poliisityössä, myyntityössä ja monissa palveluammateissa.

Mielikuvitus

Mielikuvitukselliselle ihmiselle todellinen maailma on usein liian tavallinen ja arkinen. Tällä asteikolla korkeita pisteitä saavat käyttävät mielikuvitusta luodakseen rikkaamman ja kiinnostavamman maailman. Matalia pisteitä saavat suuntautuvat enemmän tosiasioihin kuin kuvitelmiin.

Taiteelliset kiinnostukset

Tällä asteikolla korkeita pisteitä saavat rakastavat kauneutta sekä taiteessa että luonnossa. He uppoutuvat helposti taide-elämyksiin ja luonnonilmiöihin. Heillä ei välttämättä ole taiteellista koulutusta tai lahjakkuutta, vaikka monilla onkin. Asteikon keskeisiä piirteitä ovat kiinnostus luonnon ja ihmisen luomaan kauneuteen sekä sen arvostaminen. Matalia pisteitä saavilta puuttuu esteettinen herkkyys ja kiinnostus taiteisiin.

Tunteellisuus

Tunteellisuudessa korkeita pisteitä saavilla on hyvä yhteys omiin tunteisiinsa, ja he ovat niistä tietoisia. Matalia pisteitä saavat ovat vähemmän tietoisia tunteistaan eivätkä yleensä ilmaise niitä avoimesti.

Seikkailunhalu

Seikkailunhalussa korkeita pisteitä saavat haluavat innokkaasti kokeilla uusia asioita, matkustaa vieraisiin maihin ja kokea erilaisia asioita. Tuttu ja rutiininomainen on heistä tylsää, ja he saattavat valita uuden reitin kotiin vain siksi, että se on erilainen. Matalia pisteitä saavat tuntevat olonsa epämukavaksi muutosten keskellä ja pitävät tutuista rutiineista.

Älyllisyys

Älyllisyys ja taiteelliset kiinnostukset ovat avoimuuden kaksi tärkeintä ja keskeisintä osa-aluetta. Älyllisyydessä korkeita pisteitä saavat rakastavat ideoilla leikkimistä. He ovat avoimia uusille ja epätavallisille ajatuksille ja väittelevät mielellään älyllisistä kysymyksistä. He nauttivat arvoituksista, pulmista ja aivopähkinöistä. Matalia pisteitä saavat käsittelevät mieluummin ihmisiä tai esineitä kuin ideoita. He pitävät älyllisiä harjoituksia ajanhukkana. Älyllisyyttä ei pidä rinnastaa älykkyyteen. Älyllisyys on ajattelutyyli, ei älyllinen kyky, vaikka älyllisyydessä korkeita pisteitä saavat menestyvätkin standardoiduissa älykkyystesteissä hieman paremmin kuin matalia pisteitä saavat.

Liberaalisuus

Psykologinen liberaalisuus tarkoittaa valmiutta kyseenalaistaa auktoriteetit, sovinnaistavat ja perinteiset arvot. Äärimmäisimmillään psykologinen liberaalisuus voi ilmetä jopa suoranaisena vihamielisyytenä sääntöjä kohtaan, myötätuntona lainrikkojia kohtaan sekä mieltymyksenä monitulkintaisuuteen, kaaokseen ja epäjärjestykseen. Psykologisesti konservatiiviset ihmiset arvostavat turvallisuutta ja vakautta, jotka perinteiden noudattaminen tuo mukanaan. Psykologinen liberaalisuus ja konservatiivisuus eivät ole sama asia kuin poliittinen kanta, mutta ne kyllä ohjaavat ihmisiä tiettyjen puolueiden suuntaan.