Älyllisyys: tarkoittaako ajattelusta nauttiminen, että olet älykäs?

On myöhäinen ilta illalliskutsujen jälkeen. Useimmat vieraat ovat lähteneet kotiin, mutta kaksi istuu yhä pöydässä väittelemässä siitä, onko vapaata tahtoa olemassa. Kumpikaan ei voita, eikä kumpaakaan haittaa.

Kolmas pukee takkia ylleen ja miettii, mitä järkeä koko jutussa on.

Kertooko tämä jotain siitä, kuka on fiksuin? Ei välttämättä. Mutta se kertoo jotain persoonallisuudesta.

Big Five -mallissa ajatuksilla leikittelemisen iloa kutsutaan älyllisyydeksi. Se on yksi avoimuuden kuudesta osa-alueesta, ja se kuvaa, kuinka paljon ihminen nauttii abstraktista ajattelusta, teorioista, filosofisista kysymyksistä ja vaativasta lukemisesta.

Mitä älyllisyys tarkoittaa?

Arkikielessä ”älyllinen” voi kuulostaa kuvaukselta siitä, kuinka fiksu joku on. Persoonallisuuspsykologiassa älyllisyys koskee jotain muuta: kuinka paljon pidät ajattelemisesta, ei sitä, kuinka hyvin sen teet.

Korkeita pisteitä saavat tunnistavat itsensä usein tästä:

• Nautit lukemisesta, joka haastaa sinua.
• Pidät filosofisista ja teoreettisista keskusteluista.
• Abstraktit ideat kiehtovat sinua sen sijaan, että ne väsyttäisivät.
• Mietit usein, miksi asiat ovat niin kuin ovat.
• Saatat nauttia pulmista, arvoituksista tai väittelystä niiden itsensä vuoksi.

Matala älyllisyys ei tarkoita, ettet olisi fiksu. Moni matalia pisteitä saava on erittäin kyvykäs, mutta suuntaa energiansa mieluummin ihmisiin, käytännön tehtäviin tai konkreettisiin ongelmiin kuin teoriaan.

Olennaista ei ole se, kuinka älykäs olet, vaan se, kuinka paljon nautit ideoiden pohtimisesta.

Avoimuuden kaksi puolta

Avoimuus on laaja piirre. Vuonna 2007 tutkijat analysoivat kahden suuren persoonallisuusmittarin osa-alueasteikkoja ja havaitsivat, että jokainen Big Five -piirre voidaan jakaa kahteen toisiinsa liittyvään mutta erilliseen aspektiin.

Avoimuudessa yksi aspekti koskee kiinnostusta havaintoihin, fantasiaan, kauneuteen ja tunteisiin. Toinen, jota tutkijat kutsuivat älyllisyydeksi, koskee kiinnostusta abstrakteihin ideoihin ja päättelyyn.

Testimme älyllisyyden osa-alue on tätä aspektia suppeampi, mutta niillä on sama ydin: nälkä ideoihin. Siksi joku voi rakastaa taidetta ja haaveilua mutta pitää filosofiaa tylsänä, tai päinvastoin.

Liittyykö älyllisyys siis älykkyyteen?

Kyllä, mutta vähemmän kuin moni luulee.

Vuonna 2014 tehty tutkimus mittasi sekä avoimuuden molempia aspekteja että älykkyyttä kahdessa otoksessa. Älyllisyys oli yhteydessä yleiseen älykkyyteen sekä kielelliseen ja ei-kielelliseen älykkyyteen suunnilleen yhtä paljon. Avoimuuden esteettisempi ja kokemuksellisempi puoli oli yhteydessä vain kielelliseen älykkyyteen.

Yhteys siis on. Ajattelusta nauttivat saavat yleensä hieman korkeampia pisteitä älykkyystesteissä. Mutta yhteys on kaukana täydellisestä. Voit rakastaa filosofiaa olematta siinä loistava, ja voit olla hyvin älykäs välittämättä juurikaan abstrakteista keskusteluista.

Myös yhteyden suunta on epäselvä. Ajattelusta pitäminen voi saada sinut harjoittamaan ajattelua, ja ajattelun helppous voi tehdä siitä nautinnollisempaa. Molemmat selitykset voivat pitää paikkansa yhtä aikaa.

Uteliaisuus: opintomenestyksen kolmas tukipilari

Mitä ideoista nauttiminen oikeastaan saa aikaan? Laaja analyysi vuodelta 2011 kysyi, mikä ennustaa sitä, kuinka hyvin ihmiset menestyvät koulussa ja yliopistossa.

Tutkijat yhdistivät useiden aiempien tutkimusten tuloksia. Älykkyys oli yksittäisistä tekijöistä vahvin opintomenestyksen ennustaja. Mutta myös tunnollisuus, ponnistelun merkkinä, ja älyllinen uteliaisuus, mitattuna sillä, kuinka paljon ihmiset arjessaan paneutuvat ideoihin, ennustivat menestystä toisistaan riippumatta.

Yhdessä uteliaisuus ja ponnistelu kilpailivat merkitykseltään älykkyyden kanssa. Tutkijat kutsuivat uteliaisuutta ”nälkäiseksi mieleksi” ja esittivät, että sitä pitäisi pitää opintomenestyksen kolmantena tukipilarina älykkyyden ja ponnistelun rinnalla.

Lue lisää siitä, miten persoonallisuus vaikuttaa koulumenestykseen.

Ideoista löytöihin

Vuonna 2016 tehty tutkimus, jossa oli 1 035 osallistujaa, tarkasteli, mikä ennustaa luovia saavutuksia. Älyllisyys ennusti luovia saavutuksia tieteissä, kun taas avoimuuden esteettisempi puoli ennusti saavutuksia taiteissa.

Älyllisyyden ja tieteellisen luovuuden välisen yhteyden näyttivät osittain selittävän kognitiiviset kyvyt. Toisin sanoen ideoista nauttiminen ja kyky käsitellä niitä kulkevat usein käsi kädessä, kun on kyse todellisista löydöistä.

Tämä on myös yksi selvimmistä eroista älyllisyyden ja taiteellisten kiinnostusten välillä: molemmat kuuluvat avoimuuteen, mutta ne osoittavat eri suuntiin.

Älyllisyys ei ole sama asia kuin koulutus

On helppo olettaa, että älyllisyydessä korkeita pisteitä saavilla on pitkä koulutus, ja päinvastoin. Joillakin on. Mutta tutkinto kertoo enemmän siitä, millaisia mahdollisuuksia sinulla on ollut ja millaisia valintoja olet tehnyt, kuin siitä, kuinka paljon nautit ideoista.

Puuseppä voi viettää iltansa lukien astrofysiikasta. Tohtoriksi väitellyt voi olla eniten kiinnostunut siitä, että työ tulee tehdyksi, ja pitää yleisiä teoriakeskusteluja ajanhukkana.

Älyllisyys ei myöskään ole sama asia kuin mielikuvitus. Mielikuvitus koskee sisäisiä mielikuvia ja fantasioita, kun taas älyllisyys koskee päättelyä, käsitteitä ja argumentteja.

Mitä korkeat tai matalat pisteet tarkoittavat?

Korkea älyllisyys

Nautit abstrakteista ideoista, teoriasta ja keskustelusta. Saatat lukea vaativia tekstejä huviksesi ja haluat ymmärtää asioiden taustalla olevat periaatteet. Uudet näkökulmat kiinnostavat sinua, silloinkin kun ne haastavat sen, mitä uskot.

Kääntöpuolena voi olla, että uppoudut teoriaan, kun jotain käytännöllistä pitäisi tehdä, tai että muut kokevat sinun olevan kiinnostuneempi keskustelusta kuin siihen osallistuvista ihmisistä.

Matala älyllisyys

Suosit konkreettista ja käytännöllistä. Olet kiinnostuneempi siitä, mikä toimii, kuin siitä, miksi se periaatteessa toimii, ja pitkät teoreettiset keskustelut voivat tuntua sivupoluilta.

Tämä on usein vahvuus. Matalia pisteitä saavat ovat usein maanläheisiä ja ratkaisukeskeisiä, ja he ovat hyviä muuttamaan suunnitelmat teoiksi.

Molemmat kuvaukset koskevat tyypillisiä taipumuksia, eivät sääntöjä, jotka pätisivät jokaisessa tilanteessa.

Arjessa

• Työssä: Korkeita pisteitä saavat viihtyvät usein tutkimuksen, analyysin, strategian ja opetuksen parissa. Matalia pisteitä saavat pärjäävät usein hyvin käytännöllisissä, käsillä tehtävissä tai ihmisläheisissä rooleissa. Katso myös uravalinnat ja persoonallisuus.
• Oppiessa: Korkeita pisteitä saavat haluavat usein ymmärtää taustalla olevat periaatteet. Matalia pisteitä saavat oppivat usein parhaiten konkreettisista esimerkeistä ja harjoittelemalla.
• Keskusteluissa: Korkeita pisteitä saava voi haluta tutkia kysymystä joka kulmasta, kun taas matalia pisteitä saava haluaa päästä johtopäätökseen. Kumpikin voi ärsyttää toista.
• Vapaa-ajalla: Tietokirjat, podcastit, dokumentit ja väittelyt ovat korkeita pisteitä saavien tyypillisiä nautinnon lähteitä.

Voiko älyllisyys muuttua?

Persoonallisuus on melko pysyvä, mutta ei kiveen hakattu. Ja älyllinen innostuneisuus näyttää reagoivan harjoitteluun.

Vuonna 2012 tehdyssä tutkimuksessa iäkkäät aikuiset osallistuivat 16 viikon päättelyharjoitusohjelmaan, jota täydensivät viikoittaiset ristisanatehtävät ja sudokut. Odotuslistalla olleeseen verrokkiryhmään verrattuna osallistujien avoimuus lisääntyi. Se oli yksi ensimmäisistä tutkimuksista, jotka osoittivat, että persoonallisuuden piirrettä voidaan muuttaa interventiolla, joka ei ole lääkitys.

Tutkimus mittasi avoimuutta kokonaisuutena, ei erityisesti älyllisyyden osa-aluetta. Mutta se viittaa siihen, että ideoiden parissa työskentely voi tehdä sinusta avoimemman niille. Muutamia tapoja aloittaa:

• Lue jotain hieman vaikeampaa kuin tavallisesti.
• Liity lukupiiriin tai opintoryhmään tai mene luennolle aiheesta, josta tiedät vähän.
• Kun olet jonkun kanssa eri mieltä, yritä selittää hänen argumenttinsa paremmin kuin hän itse.
• Valitse yksi suuri kysymys ja lue siitä eri näkökulmia.

Usein kysyttyä

Tarkoittavatko korkeat pisteet älyllisyydessä, että olen älykäs?

Eivät välttämättä. Älyllisyys mittaa, kuinka paljon nautit ideoista, ei sitä, kuinka hyvä olet ratkaisemaan ongelmia. Yhteys älykkyyteen on olemassa, mutta se on kaukana täydellisestä.

Voinko olla älykäs ja silti saada matalat pisteet?

Kyllä. Monet hyvin kyvykkäät ihmiset ovat vain vähän kiinnostuneita abstrakteista keskusteluista ja suosivat käytännön tehtäviä. Pisteet kuvastavat mieltymyksiä, eivät kykyjä.

Ovatko miehet älyllisempiä kuin naiset?

Tutkimus, jossa tarkasteltiin persoonallisuusaineistoja 26 kulttuurista, havaitsi, että miehet arvioivat itsensä keskimäärin hieman korkeammiksi avoimuudessa ideoille, mutta myös, että sukupuolten väliset erot ovat pieniä verrattuna eroihin kunkin sukupuolen sisällä.

Miten älyllisyyttä mitataan Big Five -testissä?

Testimme perustuu IPIP-NEO-120-mittariin, jossa kutakin osa-aluetta mitataan neljällä väittämällä. Älyllisyyden väittämät koskevat sitä, rakastatko haastavien tekstien lukemista, sekä käänteisesti pisteytettyinä sitä, välteletkö filosofisia keskusteluja, onko sinulla vaikeuksia ymmärtää abstrakteja ideoita ja oletko kiinnostumaton teoreettisista keskusteluista. Lue tulosta merkkinä toimintatavasta, älä täydellisenä kuvauksena sinusta.

Katso, missä sijoitut

Älyllisyys on vain yksi avoimuuden kuudesta osa-alueesta. Voit saada korkeat pisteet älyllisyydessä ja silti matalat tunteellisuudessa tai seikkailunhalussa.

Tee Big Five -testi ja näe koko profiilisi kaikkine 30 osa-alueineen.

Lähteet

• DeYoung, C. G., Quilty, L. C. & Peterson, J. B. (2007). Between facets and domains: 10 aspects of the Big Five. Journal of Personality and Social Psychology, 93(5), 880–896.
• DeYoung, C. G., Quilty, L. C., Peterson, J. B. & Gray, J. R. (2014). Openness to experience, intellect, and cognitive ability. Journal of Personality Assessment, 96(1), 46–52.
• von Stumm, S., Hell, B. & Chamorro-Premuzic, T. (2011). The hungry mind: Intellectual curiosity is the third pillar of academic performance. Perspectives on Psychological Science, 6(6), 574–588.
• Kaufman, S. B., Quilty, L. C., Grazioplene, R. G., Hirsh, J. B., Gray, J. R., Peterson, J. B. & DeYoung, C. G. (2016). Openness to experience and intellect differentially predict creative achievement in the arts and sciences. Journal of Personality, 84(2), 248–258.
• Jackson, J. J., Hill, P. L., Payne, B. R., Roberts, B. W. & Stine-Morrow, E. A. L. (2012). Can an old dog learn (and want to experience) new tricks? Cognitive training increases openness to experience in older adults. Psychology and Aging, 27(2), 286–292.
• Costa, P. T., Terracciano, A. & McCrae, R. R. (2001). Gender differences in personality traits across cultures: Robust and surprising findings. Journal of Personality and Social Psychology, 81(2), 322–331.
• Johnson, J. A. (2014). Measuring thirty facets of the Five Factor Model with a 120-item public domain inventory: Development of the IPIP-NEO-120. Journal of Research in Personality, 51, 78–89.