Taiteelliset kiinnostukset: miksi musiikki saa joillakin kylmät väreet aikaan?

Radiosta alkaa kappale. Kertosäe rakentuu, ääni särkyy juuri oikeassa kohdassa, ja yhtäkkiä tunnet väreen kulkevan niskassasi ja käsivarsissasi. Ihosi menee kananlihalle.

Vieressäsi oleva tuskin huomaa koko kappaletta.

Miksi musiikki, maalaus tai maisema liikuttaa joitakin fyysisesti, kun taas toiset jäävät enemmän tai vähemmän kylmiksi?

Osa vastauksesta voi liittyä siihen, mitä psykologit kutsuvat taiteellisiksi kiinnostuksiksi. Big Five -mallissa tämä on yksi avoimuuden kuudesta osa-alueesta. Osa-alue kuvaa, kuinka paljon ihminen arvostaa taidetta ja kauneutta ja kuinka helposti hän uppoutuu esteettisiin kokemuksiin, niin taiteessa kuin luonnossa.

Mitä taiteelliset kiinnostukset tarkoittavat?

Nimi voi johtaa harhaan. Osa-alue ei koske sitä, maalaatko, soitatko jotain soitinta tai tiedätkö paljon taidehistoriasta. Se koskee sitä, kuinka paljon kauneus merkitsee sinulle ja kuinka voimakkaasti reagoit siihen.

Korkeita pisteitä saavat tunnistavat itsensä usein tästä:

• Pidät taidetta tärkeänä, et vain koristeena vaan merkityksellisenä asiana.
• Huomaat kauneutta asioissa, joiden ohi muut kävelevät: valon seinällä, puun muodon, hyvin rakennetun lauseen.
• Voit uppoutua täysin musiikkiin, elokuvaan tai maisemaan.
• Nautit runoudesta, museoista, konserteista tai teatterista.
• Voimakkaat esteettiset kokemukset voivat liikuttaa sinua fyysisesti.

Korkeat pisteet eivät tarkoita, että olisit taiteellisesti lahjakas tai koulutettu, vaikka moni korkeita pisteitä saava onkin. Kyse ei myöskään ole hyvästä tai huonosta mausta.

Olennaista ei ole se, mistä pidät, vaan se, kuinka paljon kauneus merkitsee sinulle ja kuinka syvälle annat sen vaikuttaa.

Väreet: avoimuuden tunnusmerkki kaikkialla maailmassa

Väristystä, jonka moni tuntee musiikkia kuunnellessaan, kutsutaan usein esteettisiksi väreiksi (aesthetic chills) tai ranskalaisella sanalla frisson.

Persoonallisuustutkija Robert McCrae huomasi, että yksi ainoa väittämä laajalti käytetyssä persoonallisuustestissä, joka kysyy, ovatko ihmiset kokeneet tällaisia väreitä, oli amerikkalaisissa otoksissa yksi parhaista avoimuuden osoittimista.

Sitten hän tarkasteli 51 kulttuurin aineistoa laajasta kansainvälisestä hankkeesta. Useimmissa niistä sama väittämä oli jälleen yksi parhaista avoimuuden osoittimista. Ilmiö pystyttiin myös ilmaisemaan kaikilla tutkituilla kielillä.

McCrae päätteli, että esteettiset väreet näyttävät olevan universaali tunnekokemus ja yksi selvimmistä avoimen persoonallisuuden merkeistä.

Kyse ei ole siitä, millaisesta musiikista pidät

Jos väreet liittyvät avoimuuteen, johtuuko se yksinkertaisesti siitä, että avoimet ihmiset kuuntelevat monimutkaisempaa musiikkia, kuten klassista tai jazzia?

Vuonna 2011 tehty tutkimus selvitti juuri tätä. Nuoret aikuiset vastasivat kysymyksiin väreistä, persoonallisuudesta, musiikkimieltymyksistä ja kuuntelutottumuksista. Avoimuus oli vahvin ennustaja sille, kuinka usein ihmiset saivat väreitä musiikista.

Avoimuus ennusti kyllä mieltymystä pohdiskelevampiin ja monimutkaisempiin tyylilajeihin. Mutta tyylilajin valinta ei puolestaan ennustanut väreitä. Merkitystä oli sillä, miten ihmiset suhtautuivat musiikkiin arjessaan: ne, jotka kuuntelivat useammin ja arvostivat musiikkia enemmän, saivat väreitä useammin.

Toisin sanoen kananlihalle ei saa soittolistasi, vaan tapa, jolla kuuntelet.

Haluatko tietää lisää musiikkimausta? Lue, mitä musiikkimakusi kertoo persoonallisuudestasi.

Mitattu laboratoriossa, ei vain raportoitu

Monien tutkimusten heikkous on, että ne nojaavat siihen, mitä ihmiset kertovat itsestään. Vuonna 2016 tehty tutkimus yritti siksi laukaista väreet suoraan.

Sata yliopisto-opiskelijaa teki persoonallisuustestin ja kuunteli sitten viisi musiikkikappaletta, jotka oli valittu siksi, että ne saavat usein väreet aikaan. Tutkijat mittasivat väreitä sekä itsearvioinnilla että ihon sähkönjohtavuudella, joka on virittyneisyyden fyysinen mittari.

Ne, jotka saivat korkeammat pisteet avoimuudessa, kokivat enemmän väreitä. Yhteys päti koko piirteeseen ja viiteen avoimuuden kuudesta osa-alueesta, mukaan lukien osa-alue, joka on lähimpänä taiteellisia kiinnostuksia. Tutkijoiden mukaan sillä, kuinka tarkkaavaisesti ihmiset kuuntelevat, voi olla suurempi merkitys kuin aiemmin ajateltiin.

Mitä aivoissa tapahtuu?

Klassisessa aivokuvantamistutkimuksessa vuodelta 2001 osallistujat saivat tuoda mukanaan omaa musiikkiaan, joka luotettavasti sai heille väreet. Kun väreet voimistuivat, aktiivisuus muuttui aivoalueilla, jotka liittyvät palkkioon, tunteisiin ja virittyneisyyteen.

Nämä ovat samoja järjestelmiä, jotka reagoivat muihin voimakkaisiin nautintoihin, kuten ruokaan ja seksiin. Tutkimus ei mitannut persoonallisuutta, mutta se osoittaa, etteivät voimakkaat esteettiset kokemukset ole vain makuasia. Ne aktivoivat joitakin perustavimmista järjestelmistämme.

Taiteen arvostaminen ei ole sama asia kuin taiteen tekeminen

On helppo olettaa, että taiteellisissa kiinnostuksissa korkeita pisteitä saavien täytyy itse olla luovia tai taiteellisia. Tutkimus antaa vivahteikkaamman kuvan.

Vuonna 2016 tehty tutkimus, jossa oli 1 035 osallistujaa, havaitsi, että avoimuus siinä mielessä, että ihminen on kiinnostunut havainnoista, fantasiasta, estetiikasta ja tunteista, ennusti luovia saavutuksia taiteissa. Piirteen älyllisempi puoli, älyllisyys, ennusti sen sijaan luovia saavutuksia tieteissä.

Esteettisen avoimuuden ja taiteellisten saavutusten välillä on siis yhteys. Mutta osa-alue mittaa kiinnostusta ja reagointia, ei taitoa. Konsertti voi liikuttaa sinua syvästi, vaikka et osaisi soittaa nuottiakaan, ja taitavalla käsityöläisellä voi olla melko käytännöllinen suhde kauneuteen.

Taiteelliset kiinnostukset eivät myöskään ole sama asia kuin tunteellisuus, joka koskee tietoisuutta omista tunteista yleensä eikä erityisesti reaktioita taiteeseen ja kauneuteen.

Mitä korkeat tai matalat pisteet tarkoittavat?

Vahvat taiteelliset kiinnostukset

Kauneus merkitsee sinulle paljon, ja uppoudut helposti taiteeseen, musiikkiin ja luontoon. Saatat hakeutua konsertteihin, näyttelyihin tai kauniisiin maisemiin, ja saatat reagoida voimakkaasti, kun jokin koskettaa sinua.

Saatat myös olla herkempi rumalle tai kaoottiselle ympäristölle, ja sinun voi olla vaikeampi sivuuttaa sitä.

Vähäiset taiteelliset kiinnostukset

Suhtaudut taiteeseen ja estetiikkaan käytännöllisemmin. Saatat nauttia hyvästä elokuvasta tai laulusta, mutta et hakeudu taiteen pariin sen itsensä vuoksi, ja se liikuttaa sinua harvoin fyysisesti.

Se ei tarkoita, että sinulta puuttuisi tunteita tai syvyyttä. Moni matalia pisteitä saava löytää merkitystä muista asioista, kuten ihmisistä, käytännön työstä, urheilusta tai konkreettisten ongelmien ratkaisemisesta.

Molemmat kuvaukset koskevat tyypillisiä taipumuksia, eivät sääntöjä, jotka pätisivät jokaisessa tilanteessa.

Arjessa

• Työssä: Korkeita pisteitä saavat arvostavat usein estetiikkaa ympäristössään ja työssään, hyvin suunnitellusta esityksestä siistiin koodiin. Muotoilu, kulttuuri ja viestintä voivat olla luontevia aloja.
• Parisuhteessa: Erot tässä ovat yleisiä ja harvoin ongelma. Voi auttaa, kun jaatte kokemuksia toistenne ehdoilla, esimerkiksi kerran konsertti ja seuraavalla kerralla jalkapallo-ottelu.
• Kotona: Sisustus, valo ja musiikki voivat merkitä korkeita pisteitä saaville enemmän kuin muut ehkä ymmärtävät.
• Vapaa-ajalla: Luontoretket, museot, konsertit ja lukeminen ovat korkeita pisteitä saavien tyypillisiä nautinnon lähteitä.

Voivatko taiteelliset kiinnostukset muuttua?

Persoonallisuus on melko pysyvä, mutta ei kiveen hakattu. Laaja meta-analyysi vuodelta 2006 havaitsi, että avoimuus keskimäärin lisääntyy nuoruudessa ja vähenee vanhuudessa.

Vuoden 2011 tutkimus viittaa käytännön seikkaan: avoimuuden ja väreiden välisen yhteyden selitti se, miten ihmiset suhtautuivat musiikkiin. Se viittaa siihen, että tottumuksilla voi olla merkitystä. Moni huomaa, että kiinnostus taiteeseen kasvaa, kun siihen tutustuu paremmin:

• Kuuntele musiikkia aktiivisesti tekemättä samalla mitään muuta.
• Käy näyttelyssä oppaan tai ääniopastuksen kanssa, joka selittää, mitä katselet.
• Lue lyhyt runo hitaasti ääneen.
• Pane merkille, mitä pidät kauniina arkiympäristössäsi.

Mutta mitään ei tarvitse pakottaa. Vähäinen kiinnostus taiteeseen on täysin pätevä tapa olla.

Usein kysyttyä

Onko normaalia, ettei musiikki koskaan saa väreitä aikaan?

Kyllä. Kaikki eivät koe esteettisiä väreitä, eikä se ole merkki siitä, että jokin olisi vialla. Tutkimuksen mukaan väreet liittyvät avoimuuteen ja siihen, kuinka aktiivisesti ihmiset kuuntelevat, eivät siihen, kuinka paljon he arvostavat musiikkia yleensä.

Pitääkö minun olla taiteellinen saadakseni korkeat pisteet?

Ei. Osa-alue mittaa kiinnostusta taiteeseen ja kauneuteen ja niihin reagoimista, ei taiteellista lahjakkuutta tai koulutusta.

Tarkoittavatko korkeat pisteet, että minulla on hyvä maku?

Eivät. Osa-alue ei kerro mitään siitä, millaisesta taiteesta tai musiikista pidät, vain siitä, kuinka paljon taide ja kauneus merkitsevät sinulle.

Miten taiteellisia kiinnostuksia mitataan Big Five -testissä?

Testimme perustuu IPIP-NEO-120-mittariin, jossa kutakin osa-aluetta mitataan neljällä väittämällä. Taiteellisten kiinnostusten väittämät koskevat sitä, uskotko taiteen olevan tärkeää ja näetkö kauneutta asioissa, joissa muut eivät sitä huomaa, sekä käänteisesti pisteytettyinä sitä, ettet pidä runoudesta etkä nauti taidemuseoissa käymisestä. Lue tulosta merkkinä toimintatavasta, älä täydellisenä kuvauksena sinusta.

Katso, missä sijoitut

Taiteelliset kiinnostukset ovat vain yksi avoimuuden kuudesta osa-alueesta. Voit saada tässä korkeat pisteet ja silti matalat mielikuvituksessa tai liberaalisuudessa.

Tee Big Five -testi ja näe koko profiilisi kaikkine 30 osa-alueineen.

Lähteet

• McCrae, R. R. (2007). Aesthetic chills as a universal marker of openness to experience. Motivation and Emotion, 31(1), 5–11.
• Nusbaum, E. C. & Silvia, P. J. (2011). Shivers and timbres: Personality and the experience of chills from music. Social Psychological and Personality Science, 2(2), 199–204.
• Colver, M. C. & El-Alayli, A. (2016). Getting aesthetic chills from music: The connection between openness to experience and frisson. Psychology of Music, 44(3), 413–427.
• Blood, A. J. & Zatorre, R. J. (2001). Intensely pleasurable responses to music correlate with activity in brain regions implicated in reward and emotion. Proceedings of the National Academy of Sciences, 98(20), 11818–11823.
• Kaufman, S. B., Quilty, L. C., Grazioplene, R. G., Hirsh, J. B., Gray, J. R., Peterson, J. B. & DeYoung, C. G. (2016). Openness to experience and intellect differentially predict creative achievement in the arts and sciences. Journal of Personality, 84(2), 248–258.
• Roberts, B. W., Walton, K. E. & Viechtbauer, W. (2006). Patterns of mean-level change in personality traits across the life course: A meta-analysis of longitudinal studies. Psychological Bulletin, 132(1), 1–25.
• Johnson, J. A. (2014). Measuring thirty facets of the Five Factor Model with a 120-item public domain inventory: Development of the IPIP-NEO-120. Journal of Research in Personality, 51, 78–89.