Liberaalisuus: mitä tekemistä politiikalla on persoonallisuuden kanssa?

Teet persoonallisuustestiä ja vastaat kysymyksiin mielikuvituksesta, taiteesta ja tunteista. Sitten yhtäkkiä väittämä kysyy, pidätkö itseäsi poliittisesti liberaalina vai konservatiivisena. Toinen kysyy, pitäisikö rikollisia rangaista ankarasti.

Mitä tekemistä politiikalla on persoonallisuuden kanssa?

Enemmän kuin ehkä luulet, mutta luultavasti eri tavalla kuin odotat.

Big Five -mallissa tätä testin osaa kutsutaan liberaalisuudeksi. Se on yksi avoimuuden kuudesta osa-alueesta. Nimestään huolimatta osa-alue ei ensisijaisesti koske sitä, mitä puoluetta äänestät. Se kuvaa syvempää asennetta: kuinka valmis olet kyseenalaistamaan auktoriteetteja, sovinnaisuuksia ja perinteitä ja kuinka mukavalta sinusta tuntuu ajatus, että oikea ja väärä voivat riippua tilanteesta.

Mitä liberaalisuus tarkoittaa?

Psykologit kutsuvat tätä osa-aluetta joskus psykologiseksi liberaalisuudeksi erottaakseen sen puoluepolitiikasta. Toisessa päässä ovat ihmiset, jotka haastavat mielellään vakiintuneita sääntöjä ja perinteitä. Toisessa päässä ovat ihmiset, jotka arvostavat perinteen tarjoamaa vakautta, turvallisuutta ja yhteisiä normeja.

Korkeita pisteitä saavat tunnistavat itsensä usein tästä:

• Kyseenalaistat herkästi auktoriteetteja ja vakiintuneita totuuksia.
• Ajattelet, että sääntöjä ja perinteitä pitää perustella, ei vain noudattaa.
• Näet moraaliset kysymykset monimutkaisina pikemmin kuin mustavalkoisina.
• Kannatat yleensä uudistuksia ja muutosta yhteiskunnassa.
• Kuvaat itseäsi usein poliittisesti liberaaliksi tai vasemmalle kallistuvaksi.

Matalia pisteitä saavat tunnistavat itsensä usein tästä:

• Arvostat perinteitä, järjestystä ja selkeitä sääntöjä.
• Ajattelet, että vakiintuneet instituutiot ovat usein olemassa hyvästä syystä.
• Uskot, että jotkin asiat ovat yksinkertaisesti oikein tai väärin.
• Ajattelet, että sääntöjen rikkomisella pitää olla selvät seuraukset.
• Kuvaat itseäsi usein poliittisesti konservatiiviseksi.

Kumpikaan pää ei ole toista oikeampi tai kypsempi. Ne heijastavat erilaisia painotuksia, ja kummassakin on vahvuutensa.

Olennaista ei ole se, mitä puoluetta kannatat, vaan se, miten suhtaudut auktoriteetteihin, perinteisiin ja moraaliseen varmuuteen.

Sana ”liberaali” Suomessa

Testimme väittämät kirjoitettiin alun perin englanniksi, amerikkalaisessa kontekstissa. Yhdysvalloissa ”liberal” tarkoittaa suunnilleen keskustavasemmistolaista ja ”conservative” oikealle kallistuvaa.

Suomessa sanoilla on useampi merkitys. Suomenkielisessä testissä väittämä kuuluu ”Pidän itseäni poliittisesti lähinnä liberaalina”, mutta ”liberaali” voi tarkoittaa suomalaisessa keskustelussa kahta melko erilaista asiaa. Arvoliberaali korostaa yksilön vapautta elämäntapoihin ja moraalikysymyksiin liittyvissä asioissa, ja arvoliberaali–arvokonservatiivi-akseli on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tuttu. Talousliberaali taas korostaa vapaita markkinoita ja kevyempää valtiota, mikä voi sijoittaa ihmisen poliittisella kartalla oikealle.

Tämän osa-alueen kannalta lähin vastine on arvoliberaalisuus. Joku, joka pitää itseään liberaalina lähinnä talouden kannalta, voi siksi vastata väittämiin eri tavalla kuin amerikkalainen tekisi, ja sama koskee sanaa ”konservatiivinen”.

Tämä kannattaa pitää mielessä tulosta lukiessa. Osa-alue tavoittaa jotain todellista, mutta sen mittaamiseen käytetyt sanat ovat sen kulttuurin värittämiä, josta ne ovat peräisin.

Persoonallisuus ja politiikka: todellinen yhteys

Vankka tutkimusnäyttö osoittaa, että persoonallisuus ja poliittiset näkemykset liittyvät toisiinsa.

Vuonna 2008 tehty tutkimus yhdisti useita menetelmiä: persoonallisuuskyselyitä, käyttäytymisen havainnointia sosiaalisissa tilanteissa ja jopa ihmisten makuuhuoneiden ja työhuoneiden tarkastelua. Tutkijat löysivät johdonmukaisia eroja liberaalien ja konservatiivien välillä, ja ne liittyivät pääasiassa kahteen piirteeseen: avoimuuteen ja tunnollisuuteen.

Yleisesti ottaen liberaalit olivat ennakkoluulottomampia, uteliaampia ja uutuudenhakuisempia, kun taas konservatiivit olivat järjestelmällisempiä, sovinnaisempia ja organisoidumpia. Erot olivat selvimpiä yhteiskunnallisissa arvokysymyksissä ja vähemmän selviä talouskysymyksissä.

Laaja amerikkalaisia äänestäjiä koskeva tutkimus vuodelta 2010 vahvisti, että persoonallisuudella on merkitystä ja että persoonallisuuden vaikutus poliittisiin näkemyksiin voi olla yhtä suuri kuin koulutuksen tai tulojen vaikutus. Mutta se osoitti myös, että yhteydet eroavat talous- ja arvokysymysten välillä sekä eri ihmisryhmien välillä.

Ei samanlaista kaikkialla

Suurin osa tästä tutkimuksesta on tehty Yhdysvalloissa. Päteekö se muualla?

Vuonna 2017 tehty tutkimus käytti World Values Survey -aineistoa 21 maasta kaikilta mantereilta. Persoonallisuutta ja ideologiaa koskevat päätulokset vahvistuivat. Mutta vaikutukset vaihtelivat huomattavasti maasta toiseen, eikä niitä voinut helposti yleistää koko maailmaan.

Se, mitä ”konservatiivinen” tai ”liberaali” tarkoittaa, riippuu siitä, mikä omassa yhteiskunnassasi on perinteistä. Yhdessä maassa perinteen puolustaminen voi tarkoittaa vahvan hyvinvointivaltion puolustamista. Toisessa se voi tarkoittaa päinvastaista.

Onko se geeneissämme?

Vuonna 2014 tehty tutkimus yhdisti aineistoa yli 12 000 kaksosparista viidestä demokratiasta, ja aineisto oli kerätty neljän vuosikymmenen aikana. Tutkijat havaitsivat, että perinnöllisillä tekijöillä on osuutta poliittisen ideologian muotoutumisessa lähes kaikilla mittaustavoilla ja kaikissa tutkituissa väestöissä.

Samalla he eivät löytäneet mitään yksittäistä geeniä poliittisille näkemyksille. Vaikutus, jos sitä on, näyttää tulevan tuhansista geenimuunnoksista, joista kunkin vaikutus on hyvin pieni.

Tämä ei tarkoita, että kukaan syntyisi konservatiiviksi tai liberaaliksi. Se tarkoittaa, että taustalla olevat taipumukset, kuten se, miten reagoimme epävarmuuteen, muutokseen ja sääntöihin, voivat saada jotkin näkemykset tuntumaan meistä luontevammilta kuin toiset. Kasvatuksella, kokemuksilla ja yhteiskunnalla, jossa elämme, on edelleen suuri merkitys.

Liberaalisuus ei ole sama asia kuin moraalisuus

Yksi testin väittämistä koskee sitä, onko olemassa ehdotonta oikeaa ja väärää. Se on helppo tulkita väärin kysymykseksi siitä, kuinka moraalinen olet. Sitä se ei ole.

Tunnettu tutkimus vuodelta 2009 havaitsi, että sekä liberaalit että konservatiivit välittävät moraalista, mutta painottavat eri moraalisia huolenaiheita. Liberaalit nojasivat eniten toisista huolehtimiseen ja reiluuteen. Konservatiivit ammensivat tasaisemmin laajemmasta joukosta huolenaiheita: huolenpidosta ja reiluudesta, mutta myös lojaaliudesta ryhmää kohtaan, auktoriteettien kunnioittamisesta ja puhtaudesta tai pyhyydestä.

Toisin sanoen korkeat pisteet liberaalisuudessa eivät tarkoita, että moraalisi olisi heikompi, eivätkä matalat pisteet tarkoita, että olisit jäykkä tai epäystävällinen. Rehellisyyttä ja reilua peliä muita kohtaan mitataan toisella osa-alueella, moraalisuudella, joka kuuluu sovinnollisuuteen.

Liberaalisuus ei myöskään ole sama asia kuin seikkailunhalu. Voit rakastaa matkustamista ja uusia ruokia ja silti arvostaa perinteitä yhteiskunnassa, tai päinvastoin.

Mitä korkeat tai matalat pisteet tarkoittavat?

Korkea liberaalisuus

Kyseenalaistat nopeasti sääntöjä, auktoriteetteja ja sovinnaisuuksia, ja moraaliset harmaat alueet eivät tunnu sinusta epämukavilta. Saatat olla avoin uusille tavoille järjestää yhteiskunta ja suhtautua epäillen siihen, että ”näin on aina tehty”.

Kääntöpuolena voi olla, että aliarvioit vakaiden instituutioiden ja yhteisten normien arvon tai et huomaa, miksi jokin perinne alun perin syntyi.

Matala liberaalisuus

Arvostat järjestystä, perinteitä ja selkeitä moraalisia rajoja. Ajattelet, että säännöt ja instituutiot kantavat usein kovalla työllä hankittua kokemusta ja että yhteiskunta toimii parhaiten, kun ihmiset voivat luottaa niihin.

Kääntöpuolena voi olla, että huomaat hitaammin, kun sääntö on käynyt tarpeettomaksi, tai että sinun on vaikea ymmärtää ihmisiä, jotka rikkovat sovinnaisuuksia.

Molemmat kuvaukset koskevat tyypillisiä taipumuksia, eivät sääntöjä, jotka pätisivät jokaisessa tilanteessa.

Arjessa

• Työssä: Korkeita pisteitä saavat haastavat usein rutiineja ja ehdottavat uusia tapoja tehdä asioita. Matalia pisteitä saavat auttavat usein säilyttämään sen, mikä toimii, ja varmistavat, että sääntöjä noudatetaan.
• Parisuhteessa: Kumppanit eivät aina jaa poliittisia näkemyksiä. Erojen ei tarvitse olla ongelma, jos molemmat kokevat tulevansa kunnioitetuiksi.
• Keskusteluissa: Usein auttaa muistaa, että toiselta ei luultavasti puutu moraalia, vaan hän painottaa arvoja eri tavalla.
• Yhteiskunnassa: Yhteiskunta tarvitsee yleensä molempia: ihmisiä, jotka ajavat muutosta, ja ihmisiä, jotka suojelevat sitä, mikä toimii.

Voiko liberaalisuus muuttua?

Poliittiset näkemykset ovat yllättävän pysyviä. Vuonna 2020 tehty tutkimus seurasi amerikkalaisia suuren osan heidän aikuiselämästään. Poliittiset asenteet olivat pitkällä aikavälillä huomattavan pysyviä.

Kun ihmiset kuitenkin muuttuivat, oli yleisempää siirtyä liberaalista konservatiiviseen kuin päinvastoin. Se tukee jonkin verran kansanviisautta, jonka mukaan ihmisistä tulee iän myötä konservatiivisempia, vaikka muutos on paljon pienempi kuin sanonta antaa ymmärtää.

Suuret elämäntapahtumat, uudet ympäristöt ja ihmissuhteet voivat silti muuttaa sitä, miten ihmiset näkevät maailman. Ja riippumatta siitä, mihin sijoitut, voi olla hyödyllistä:

• Yrittää kuvata vahvin versio näkemyksestä, josta olet eri mieltä.
• Kysyä, mikä arvo kannan takana on, eikä vain sitä, mikä kanta se on.
• Panna merkille, reagoitko siihen, kuka jotain sanoo, etkä siihen, mitä hän sanoo.

Usein kysyttyä

Tarkoittavatko korkeat pisteet, että äänestän tiettyä puoluetta?

Eivät. Osa-alue tavoittaa yleisiä asenteita auktoriteetteihin, perinteisiin ja moraaliseen varmuuteen. Moni yhdistelee näkemyksiä tavoilla, jotka eivät sovi siististi yhteen puolueeseen, ja sanan ”liberaali” merkitys vaihtelee maittain.

Miksi persoonallisuustesti kysyy politiikasta?

Koska suhtautuminen auktoriteetteihin ja perinteisiin on pysyvä osa sitä, miten ihmiset suhtautuvat maailmaan, ja se liittyy avoimuuteen. Poliittiset väittämät ovat yksinkertainen, joskin epätäydellinen, tapa tavoittaa tämä asenne.

Onko parempi saada korkeat vai matalat pisteet?

Ei kumpikaan. Molemmissa päissä on vahvuuksia ja heikkouksia. Tutkimuksen mukaan kummankin pään ihmiset välittävät moraalista, mutta painottavat eri arvoja.

Miten liberaalisuutta mitataan Big Five -testissä?

Testimme perustuu IPIP-NEO-120-mittariin, jossa kutakin osa-aluetta mitataan neljällä väittämällä. Liberaalisuuden väittämät koskevat sitä, pidätkö itseäsi poliittisesti lähinnä liberaalina ja uskotko, ettei ole olemassa ehdotonta oikeaa ja väärää, sekä käänteisesti pisteytettyinä sitä, pidätkö itseäsi poliittisesti lähinnä konservatiivisena ja uskotko, että rikollisia pitäisi rangaista ankarasti. Lue tulosta merkkinä toimintatavasta, älä täydellisenä kuvauksena sinusta.

Katso, missä sijoitut

Liberaalisuus on vain yksi avoimuuden kuudesta osa-alueesta. Voit saada matalat pisteet liberaalisuudessa ja silti korkeat mielikuvituksessa, taiteellisissa kiinnostuksissa tai älyllisyydessä.

Tee Big Five -testi ja näe koko profiilisi kaikkine 30 osa-alueineen.

Lähteet

• Carney, D. R., Jost, J. T., Gosling, S. D. & Potter, J. (2008). The secret lives of liberals and conservatives: Personality profiles, interaction styles, and the things they leave behind. Political Psychology, 29(6), 807–840.
• Gerber, A. S., Huber, G. A., Doherty, D., Dowling, C. M. & Ha, S. E. (2010). Personality and political attitudes: Relationships across issue domains and political contexts. American Political Science Review, 104(1), 111–133.
• Fatke, M. (2017). Personality traits and political ideology: A first global assessment. Political Psychology, 38(5), 881–899.
• Hatemi, P. K. ym. (2014). Genetic influences on political ideologies: Twin analyses of 19 measures of political ideologies from five democracies and genome-wide findings from three populations. Behavior Genetics, 44(3), 282–294.
• Graham, J., Haidt, J. & Nosek, B. A. (2009). Liberals and conservatives rely on different sets of moral foundations. Journal of Personality and Social Psychology, 96(5), 1029–1046.
• Peterson, J. C., Smith, K. B. & Hibbing, J. R. (2020). Do people really become more conservative as they age? The Journal of Politics, 82(2), 600–611.
• Johnson, J. A. (2014). Measuring thirty facets of the Five Factor Model with a 120-item public domain inventory: Development of the IPIP-NEO-120. Journal of Research in Personality, 51, 78–89.