Tunteellisuus: kuinka hyvin tunnet omat tunteesi?

”Mitä kuuluu?” ”Ihan hyvää.”

Joillekin tämä vastaus on rehellinen. He eivät käytä paljon aikaa sen pohtimiseen, mitä tuntevat, vaan jatkavat päiväänsä.

Toiset voisivat antaa yksityiskohtaisen raportin: vähän levoton, hieman pettynyt eiliseen, mutta myös odottaa viikonloppua innolla. Ja he aistivat usein myös, miltä ympärillä olevista ihmisistä tuntuu.

Miksi jotkut meistä ovat niin virittyneitä tunteisiin, kun taas toiset tuskin huomaavat niitä?

Big Five -mallissa tätä kuvaa osa-alue tunteellisuus. Se on yksi avoimuuden kuudesta osa-alueesta, ja se kuvaa, kuinka tietoinen olet omista tunteistasi, kuinka voimakkaasti koet ne ja kuinka paljon arvostat elämän tunnepuolta.

Mitä tunteellisuus tarkoittaa?

Nimi on helppo ymmärtää väärin. Arkikielessä ”tunteellinen” tarkoittaa usein helposti järkyttyvää tai herkästi itkevää. Tässä osa-alueessa se tarkoittaa jotain muuta: avoimuutta omalle sisäiselle tunne-elämälle sen sulkemisen sijaan.

Korkeita pisteitä saavat tunnistavat itsensä usein tästä:

• Koet tunteesi voimakkaasti, niin hyvät kuin huonot.
• Huomaat tunnereaktiosi ja tiedät usein, mikä ne laukaisi.
• Tunnistat helposti, mitä muut tuntevat.
• Ymmärrät ihmisiä, jotka käyvät tunteellisiksi, etkä pidä sitä heikkoutena.
• Pidät tunteita tärkeänä tietona etkä häiriöäänenä.

Olennaista ei ole se, kuinka helposti järkyt, vaan se, kuinka hyvin tavoitat sen, mitä tunnet.

Kun tunteita on vaikea pukea sanoiksi

Psykologit käyttävät termiä aleksitymia kuvaamaan vaikeutta tunnistaa ja kuvata omia tunteitaan. Se ei ole diagnoosi, vaan persoonallisuuden piirre, joka vaihtelee ihmisestä toiseen.

Vuonna 1999 tehty tutkimus vertasi aleksitymiaa viisifaktorimallin kaikkiin 30 osa-alueeseen 101 yliopisto-opiskelijalla. Ihmiset, joilla oli enemmän aleksitymiaa, saivat yleensä korkeammat pisteet neuroottisuudessa ja matalammat ekstroversiossa ja avoimuudessa.

Osa-aluetasolla tunteita koskeva avoimuuden osa-alue, testimme tunteellisuuden lähin vastine, oli yksi aleksitymiaa ennustaneista osa-alueista. Toisin sanoen heikko yhteys omiin tunteisiin ja matalat pisteet tunteellisuudessa näyttävät liittyvän toisiinsa, vaikka ne eivät ole sama asia.

Kun tiedät, mitä tunnet, voit käsitellä sitä

Miksi on merkitystä sillä, osaatko erottaa tunteesi toisistaan?

Vuonna 2001 tehdyssä tutkimuksessa osallistujat pitivät tunnepäiväkirjaa 14 päivän ajan. Tutkijat tarkastelivat, kuinka tarkasti ihmiset erottelivat tunteita: tarkoittivatko ”surullinen”, ”ärtynyt” ja ”ahdistunut” heille eri asioita, vai käyttivätkö he niitä enemmän tai vähemmän toistensa synonyymeinä.

Ne, jotka erottelivat kielteiset tunteensa tarkemmin, yrittivät todennäköisemmin säädellä niitä, erityisesti kun tunteet olivat voimakkaita.

Myöhempi tutkimuskatsaus tiivisti alan. Ihmiset, jotka kokevat tunteensa tarkemmin, mistä käytetään usein nimitystä tunteiden hienojakoisuus (emotional granularity), turvautuivat kovan paineen alla harvemmin haitallisiin selviytymiskeinoihin, kuten humalahakuiseen juomiseen, aggressioon ja itsensä vahingoittamiseen. Heillä oli myös lievempää ahdistusta ja masennusta.

Nämä tutkimukset mittasivat tunteiden erottelua eivätkä itse tunteellisuuden osa-aluetta. Mutta ne viittaavat mekanismiin: kun tiedät, mitä tunnet, on helpompi tehdä asialle jotain järkevää.

Tunteiden pukeminen sanoiksi rauhoittaa aivoja

Vuonna 2007 tehty aivokuvantamistutkimus testasi tätä suoraan. Osallistujat katsoivat kielteisiä tunnepitoisia kuvia. Joskus heitä pyydettiin nimeämään kuvan tunne sanalla, joskus käsittelemään samoja kuvia muilla tavoin.

Kun he pukivat tunteen sanoiksi, mantelitumakkeen, emotionaalisiin uhkiin reagoivan alueen, vaste oli heikompi. Samalla aktiivisuus lisääntyi otsalohkon oikealla puolella sijaitsevalla alueella.

Tutkijat kutsuvat tätä tunteiden nimeämiseksi (affect labeling). Se voi selittää, miksi usein auttaa sanoa ääneen ”minua oikeastaan jännittää aika paljon” sen sijaan, että vain tuntisi jännityksen.

Tunteellisuus ei ole sama asia kuin neuroottisuus

Tämä on tämän osa-alueen tärkein ero.

Neuroottisuus koskee sitä, kuinka helposti koet kielteisiä tunteita, kuten ahdistusta, vihaa ja surua, ja kuinka kovaa ne iskevät. Tunteellisuus koskee sitä, kuinka tietoinen olet tunteistasi, niin myönteisistä kuin kielteisistä.

Kuvittele kaksi ihmistä, jotka molemmat tuntevat olonsa alakuloiseksi työpaikan riidan jälkeen. Toisella on korkea neuroottisuus: tunne tulee nopeasti, ja siitä on vaikea päästä eroon. Toisella on korkea tunteellisuus: hän huomaa tarkalleen, mitä tuntee, tunnistaa sen pettymykseksi eikä vihaksi ja ymmärtää, miksi.

Nämä kaksi voivat kulkea yhdessä, mutta niiden ei tarvitse. Voit tavoittaa tunteesi hyvin ja silti olla tunne-elämältäsi tasapainoinen. Ja voit stressaantua helposti kiinnittämättä paljon huomiota siihen, mitä sisälläsi todella tapahtuu.

Tunteellisuus rajautuu myös sovinnollisuuden osa-alueeseen myötätunto. Myötätunto koskee sääliä ja halua auttaa, kun taas tunteellisuus koskee enemmän tunteiden havaitsemista ja kokemista, niin omien kuin muiden.

Mitä korkeat tai matalat pisteet tarkoittavat?

Korkea tunteellisuus

Sinulla on hyvä yhteys tunne-elämääsi, ja pidät tunteita tärkeänä osana ihmisyyttä. Huomaat usein varhain, kun jokin vaivaa sinua, ja saatat olla hyvä aistimaan muiden mielialoja.

Kääntöpuolena voi olla, että voimakkaat tunteet vievät paljon tilaa ja että ympärilläsi olevat tunteet vaikuttavat sinuun.

Matala tunteellisuus

Et käytä paljon aikaa tunteidesi analysointiin, vaan keskityt yleensä tosiasioihin ja käytännön ratkaisuihin. Moni matalia pisteitä saava vaikuttaa rauhalliselta ja tasapainoiselta tilanteissa, joissa muut joutuvat tunteidensa valtaan.

Se ei tarkoita, että sinulta puuttuisi tunteita. Saatat yksinkertaisesti huomata ne vähemmän tai jättää ne mieluummin vähemmälle huomiolle. Joskus voi olla hyödyllistä pysähtyä tarkistamaan, miltä itsestä tuntuu, koska huomaamatta jäävät tunteet voivat silti vaikuttaa uneen, mielialaan ja ihmissuhteisiin.

Molemmat kuvaukset koskevat tyypillisiä taipumuksia, eivät sääntöjä, jotka pätisivät jokaisessa tilanteessa.

Arjessa

• Työssä: Korkeita pisteitä saavat ovat usein herkkiä tiimin ilmapiirille ja huomaavat varhain, kun jokin on vialla. Matalia pisteitä saavat voivat olla vakaa, käytännöllinen läsnäolo tunnelatautuneissa tilanteissa.
• Parisuhteessa: Erot tunteellisuudessa ovat yleinen väärinkäsitysten lähde. Toinen haluaa puhua siitä, miltä asiat tuntuvat, toinen haluaa löytää ratkaisun. Eron sanominen ääneen auttaa usein.
• Riidoissa: Kun pystyt sanomaan, mitä todella tunnet, sen sijaan että sanoisit vain ”olen vihainen”, ratkaisuun on usein helpompi päästä.
• Lasten kanssa: Lasten auttaminen pukemaan tunteitaan sanoiksi on konkreettinen tapa rakentaa samaa taitoa, jota edellä kuvattu tutkimus käsittelee.

Voiko tunteellisuus muuttua?

Persoonallisuus on melko pysyvä, mutta ei kiveen hakattu. Ja kyky tunnistaa ja kuvata tunteita näyttää olevan jotain, mitä voi harjoitella.

Vuoden 2015 katsaus huomauttaa, että interventiot, joiden tarkoituksena on lisätä tunteiden erottelua, voivat sekä vähentää psyykkisiä ongelmia että lisätä hyvinvointia. Psykologi James Pennebakerin klassinen tutkimuslinja havaitsi myös, että tunnepitoisista kokemuksista kirjoittamista seurasi sekä fyysisen että psyykkisen terveyden kohentuminen.

Muutamia yksinkertaisia tapoja aloittaa:

• Kysy itseltäsi useita kertoja päivässä: mitä tunnen juuri nyt? Yritä olla tarkempi kuin ”ihan ok” tai ”huono”.
• Kirjoita muutama rivi jostain, mikä vaikutti sinuun, ja siitä, mitä tunsit.
• Erottele toisiaan lähellä olevia tunteita: pettynyt vai vihainen? Hermostunut vai innostunut?
• Lue lisää tunneälystä, joka on osittain päällekkäinen tämän osa-alueen kanssa.

Jos voimakkaat tunteet ottavat vallan tai rajoittavat arkeasi, voi auttaa, kun puhut lääkärin tai psykologin kanssa. Big Five -tulos ei ole diagnoosi.

Usein kysyttyä

Tarkoittaako korkea tunteellisuus, että olen herkkä tai epävakaa?

Ei. Tunteellisuus koskee tietoisuutta tunteista, ei sitä, kuinka helposti tasapainosi horjuu. Sitä mitataan neuroottisuudella, joka on erillinen piirre.

Onko matala tunteellisuus sama asia kuin aleksitymia?

Ei. Ne liittyvät toisiinsa, mutta aleksitymia kuvaa selviä vaikeuksia tunnistaa ja kuvata tunteita. Matalat pisteet tunteellisuudessa voivat yksinkertaisesti tarkoittaa, että kiinnität vähemmän huomiota tunteisiin tai et anna niille paljon painoa.

Ovatko naiset tunteellisempia kuin miehet?

Keskimäärin kyllä. Tutkimus, jossa tarkasteltiin persoonallisuusaineistoja 26 kulttuurista, havaitsi, että naiset arvioivat itsensä korkeammiksi avoimuudessa tunteille, mutta myös, että sukupuolten väliset erot ovat pieniä verrattuna eroihin kunkin sukupuolen sisällä. Katso, miten persoonallisuus vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan.

Miten tunteellisuutta mitataan Big Five -testissä?

Testimme perustuu IPIP-NEO-120-mittariin, jossa kutakin osa-aluetta mitataan neljällä väittämällä. Tunteellisuuden väittämät koskevat sitä, koetko tunteesi voimakkaasti ja tunnetko muiden tunteet, sekä käänteisesti pisteytettyinä sitä, huomaatko harvoin omia tunnereaktioitasi ja ymmärrätkö ihmisiä, jotka käyvät tunteellisiksi. Lue tulosta merkkinä toimintatavasta, älä täydellisenä kuvauksena sinusta.

Katso, missä sijoitut

Tunteellisuus on vain yksi avoimuuden kuudesta osa-alueesta. Voit saada korkeat pisteet tunteellisuudessa ja silti matalat älyllisyydessä tai seikkailunhalussa.

Tee Big Five -testi ja näe koko profiilisi kaikkine 30 osa-alueineen.

Lähteet

• Luminet, O., Bagby, R. M., Wagner, H., Taylor, G. J. & Parker, J. D. A. (1999). Relation between alexithymia and the five-factor model of personality: A facet-level analysis. Journal of Personality Assessment, 73(3), 345–358.
• Barrett, L. F., Gross, J. J., Christensen, T. C. & Benvenuto, M. (2001). Knowing what you're feeling and knowing what to do about it: Mapping the relation between emotion differentiation and emotion regulation. Cognition and Emotion, 15(6), 713–724.
• Kashdan, T. B., Barrett, L. F. & McKnight, P. E. (2015). Unpacking emotion differentiation: Transforming unpleasant experience by perceiving distinctions in negativity. Current Directions in Psychological Science, 24(1), 10–16.
• Lieberman, M. D., Eisenberger, N. I., Crockett, M. J., Tom, S. M., Pfeifer, J. H. & Way, B. M. (2007). Putting feelings into words: Affect labeling disrupts amygdala activity in response to affective stimuli. Psychological Science, 18(5), 421–428.
• Costa, P. T., Terracciano, A. & McCrae, R. R. (2001). Gender differences in personality traits across cultures: Robust and surprising findings. Journal of Personality and Social Psychology, 81(2), 322–331.
• Pennebaker, J. W. (1997). Writing about emotional experiences as a therapeutic process. Psychological Science, 8(3), 162–166.
• Johnson, J. A. (2014). Measuring thirty facets of the Five Factor Model with a 120-item public domain inventory: Development of the IPIP-NEO-120. Journal of Research in Personality, 51, 78–89.