Moraalisuus: miksi jotkut pysyvät rehellisinä, vaikka kukaan ei näe?

Kaupan itsepalvelukassa jättää yhden tuotteen rekisteröimättä. Kukaan ei ole huomannut, eikä kukaan tule koskaan huomaamaan.

Jotkut kävelevät takaisin ja maksavat ajattelematta asiaa sen enempää. Toiset kohauttavat olkapäitään ja ajattelevat, että se on kaupan ongelma. Useimmat meistä ovat luultavasti olleet vastaavassa tilanteessa, oli kyse sitten veroilmoituksesta, kulukorvauksesta tai pelistä, jossa vastauksia olisi voinut kurkata.

Miksi jotkut pysyvät rehellisinä, vaikka huijaaminen olisi ilmaista ja näkymätöntä?

Osa vastauksesta liittyy siihen, mitä Big Five -malli kutsuu moraalisuudeksi. Se on yksi sovinnollisuuden kuudesta osa-alueesta, ja se kuvaa, kuinka haluton ihminen on huijaamaan, manipuloimaan tai käyttämään muita hyväkseen päästäkseen eteenpäin.

Mitä moraalisuus tarkoittaa?

Nimi voi johtaa harhaan. Osa-alue ei koske uskonnollista vakaumusta, poliittisia arvoja tai sitä, millaisia moraalisääntöjä yhteiskunnassa pitäisi mielestäsi olla. Alkuperäisessä NEO-mallissa samaa osa-aluetta kutsutaan suoruudeksi (straightforwardness).

Kyse on siitä, miten kohtelet ihmisiä käytännössä. Korkeita pisteitä saavat tunnistavat itsensä usein tästä:

• Sinusta tuntuu epämukavalta käyttää ihmisiä omien päämääriesi saavuttamiseen.
• Häviät mieluummin kuin voitat huijaamalla.
• Sanot, mitä tarkoitat, etkä pelaa pelejä.
• Et tarkoituksella hankaloita muiden suunnitelmia.

Matalia pisteitä saavat ovat valmiimpia venyttämään totuutta tai toimimaan taktisesti, kun se kannattaa. Se ei tee heistä rikollisia. Moni yksinkertaisesti uskoo, että tietty määrä strategiaa ja harkintaa kuuluu siihen, miten maailma toimii.

Olennaista ei ole se, mitä pidät oikeana, vaan se, oletko valmis käyttämään muita hyväksesi, kun tilaisuus tulee.

Useimmat valehtelevat vähemmän kuin voisivat

Taloustieteilijät Urs Fischbacher ja Franziska Föllmi-Heusi suunnittelivat yksinkertaisen kokeen. Osallistujat heittivät noppaa yksin ja ilmoittivat silmäluvun itse. Mitä suurempi luku, sitä enemmän rahaa he saivat. Kukaan ei voinut tarkistaa yksittäistä heittoa.

Koska nopan todellinen jakauma tunnetaan, tutkijat pystyivät silti näkemään, kuinka paljon ryhmässä kokonaisuutena huijattiin.

Noin 20 prosenttia valehteli niin paljon kuin mahdollista. Mutta 39 prosenttia oli täysin rehellisiä, vaikka kukaan ei olisi voinut saada heitä kiinni. Moni muista valehteli vain vähän: he ilmoittivat suuremman luvun, mutta eivät sitä, joka olisi tuottanut eniten.

Sekä täydellistä rehellisyyttä että täydellistä epärehellisyyttä siis esiintyy, ja suuri joukko sijoittuu jonnekin niiden väliin.

Huijaamista ”vain vähän”

Miksi joku valehtelisi vähän mutta ei täysillä?

Nina Mazar, On Amir ja Dan Ariely ehdottivat selitystä vuonna 2008. Useimmat ihmiset haluavat ajatella olevansa rehellisiä. Siksi he huijaavat sen verran, että hyötyvät, mutta eivät niin paljon, että joutuisivat pitämään itseään epärehellisinä.

Heidän ensimmäisessä kokeessaan osallistujat, jotka yrittivät ensin muistaa kymmenen käskyä, huijasivat vähemmän myöhemmässä tehtävässä. Tuloksesta tuli kuuluisa. Mutta kun 25 tutkimusryhmää toisti kokeen yhteisellä protokollalla ja lähes 5 800 osallistujalla, moraalisen muistutuksen vaikutus katosi.

Ajatus siitä, että ihmiset suojelevat minäkuvaansa, on edelleen vaikutusvaltainen, mutta yksinkertaiset keinot tehdä ihmisistä rehellisempiä ovat osoittautuneet epäluotettavammiksi kuin aluksi luultiin.

Kuka valehtelee? Persoonallisuudella on merkitystä

Tilanteella on merkitystä. Philipp Gerlachin ja kollegoiden 565 kokeen meta-analyysi osoitti, että epärehellisyys riippui esimerkiksi palkkion suuruudesta, mutta myös ihmisen ominaisuuksista, kuten sukupuolesta ja iästä.

Entä persoonallisuus? Daniel Heck kollegoineen analysoi uudelleen 16 tutkimusta, joissa yli 5 000 osallistujalla oli ollut tilaisuus huijata noppatehtävässä.

Vahvin ennustaja oli HEXACO-persoonallisuusmallin piirre nimeltä rehellisyys–nöyryys (Honesty-Humility). Mitä korkeammat pisteet ihmisillä oli tässä piirteessä, sitä epätodennäköisemmin he huijasivat. Tutkijat kuvasivat vaikutusta keskisuureksi tai suureksi, ja se säilyi muista piirteistä, iästä ja sukupuolesta riippumatta.

Big Five -piirteistä vain sovinnollisuus oli yhteydessä huijaamiseen, mutta se ei tuonut mitään lisää rehellisyys–nöyryyden lisäksi.

Miksi tällä on merkitystä tässä? Rehellisyys–nöyryys ei kuulu Big Five -piirteisiin, mutta se on vahvasti päällekkäinen kahden sovinnollisuuden osa-alueen kanssa: moraalisuuden ja vaatimattomuuden. Tutkimus ei mitannut moraalisuuden osa-aluetta suoraan, mutta se osoittaa, että taipumus olla käyttämättä muita hyväksi on jotain, missä ihmiset todella eroavat toisistaan, ja että se näkyy käyttäytymisessä eikä vain kyselyissä.

Moraalisuus ei ole sama asia kuin sääntöjen noudattaminen

Moraalisuuden voi helposti sekoittaa velvollisuudentuntoon, joka on tunnollisuuden osa-alue.

Velvollisuudentunto koskee lupausten pitämistä, sääntöjen noudattamista ja sen tekemistä, mihin olet sitoutunut. Moraalisuus koskee sitä, ettet käytä muita ihmisiä hyväksesi.

Kuvittele kaksi työntekijää. Toinen täyttää lomakkeet aina oikein ja tulee ajoissa, mutta ottaa mielellään kunnian kollegan ideasta. Toinen on huolimaton paperitöiden kanssa, mutta ei koskaan pettäisi kollegaa. Ensimmäisellä on vahva velvollisuudentunto, jälkimmäisellä korkea moraalisuus.

Moraalisuus eroaa myös liberaalisuudesta, joka koskee suhtautumista auktoriteetteihin ja perinteisiin eikä sitä, kuinka rehellisesti kohtelet ihmisiä.

Matalat pisteet eivät ole merkki psykopatiasta tai mistään muustakaan häiriöstä. Manipulointia ja tunnekylmyyttä niiden äärimuodoissa käsitellään artikkelissa persoonallisuuden pimeästä ytimestä, mutta tavallinen Big Five -profiili ei voi diagnosoida mitään.

Mitä korkeat tai matalat pisteet tarkoittavat?

Korkea moraalisuus

Olet suora etkä näe juuri tarvetta teeskentelyyn tai manipulointiin. Ihmisten on yleensä helppo olla kanssasi tekemisissä, koska he tietävät, mistä on kyse.

Kääntöpuolena on, että saatat olla valmistautumaton, kun muut pelaavat taktisesti, ja neuvottelut tai työpaikan valtapelit voivat tuntua sinusta uuvuttavilta.

Matala moraalisuus

Olet valmiimpi toimimaan strategisesti ja pitämään korttisi piilossa. Joissakin tilanteissa, kuten kovissa neuvotteluissa tai kilpailluilla markkinoilla, tämä voi olla etu.

Se ei tarkoita, että sinulta puuttuisi periaatteita. Usein taustalla on käsitys, että jonkinasteinen taktikointi on välttämätöntä ja että muutkin tekevät niin. Mutta jos muut huomaavat, että olet käyttänyt heitä hyväksesi, luottamusta voi olla vaikea rakentaa uudelleen.

Molemmat kuvaukset koskevat tyypillisiä taipumuksia, eivät sääntöjä, jotka pätisivät jokaisessa tilanteessa.

Arjessa

• Työssä: Korkeita pisteitä saavia pidetään usein luotettavina työtovereina ja reiluina johtajina. Matalia pisteitä saavat voivat luovia valtapeleissä ja neuvotteluissa helpommin, mutta he voivat ajan mittaan menettää muiden luottamuksen.
• Parisuhteessa: Rehellisyys on useimpien läheisten suhteiden perusta. Korkeita pisteitä saavat odottavat usein samaa avoimuutta kumppaniltaan, ja petos voi loukata heitä syvästi.
• Peleissä ja urheilussa: Jotkut eivät pysty huijaamaan lautapelissä edes lapsia vastaan. Toisille pienet kepposet ovat osa hauskuutta.
• Raha ja lomakkeet: Veroilmoitukset, kulukorvaukset ja vakuutukset ovat klassisia tilanteita, joissa kukaan ei katso ja joissa ero tulee näkyviin.

Voiko moraalisuus muuttua?

Persoonallisuus on melko pysyvä, mutta ei kiveen hakattu. Christopher Soton ja kollegoiden hyvin laaja tutkimus vertasi yli 1,2 miljoonaa 10–65-vuotiasta. Aikuisilla ikäerot osoittivat valtaosin kohti suurempaa kypsyyttä ja sopeutuneisuutta. Tutkimus vertasi ikäryhmiä eikä seurannut samoja ihmisiä ajan mittaan, joten se kertoo eroista ikäryhmien välillä eikä muutoksesta kunkin ihmisen kohdalla.

Samaan aikaan huijaamista koskeva tutkimus osoittaa, että tilanteella on suuri merkitys. Suuret palkkiot ja pieni riski houkuttelevat useimpia. Jos haluat toimia paremmin arvojesi mukaisesti, ympäristön muuttaminen voi olla tehokkaampaa kuin tahdonvoimaan luottaminen:

• Vältä tilanteita, joissa huijaaminen on helppoa ja houkuttelevaa, sen sijaan että koettelisit itseäsi.
• Päätä etukäteen, miten toimit, ennen kuin kiusaus tulee eteen.
• Ajattele ihmistä toisella puolella, älä vain abstraktia järjestelmää.
• Ole rehellinen itsellesi niistä pienistä poikkeuksista, jotka sallit itsellesi.

Usein kysyttyä

Tarkoittavatko korkeat pisteet, että olen parempi ihminen?

Eivät. Osa-alue mittaa yhtä taipumusta, ei arvoasi ihmisenä. Moraaliseen luonteeseen kuuluu paljon muutakin, kuten myötätuntoa, rohkeutta ja reiluutta, ja voit saada korkeat pisteet moraalisuudessa ja silti sinulla voi olla muita sokeita pisteitä.

Tarkoittavatko matalat pisteet, että olen epärehellinen?

Eivät välttämättä. Matalia pisteitä saavat ovat valmiimpia toimimaan strategisesti, mutta monilla on selvät rajat sille, mitä he pitävät hyväksyttävänä. Pisteet kertovat taipumuksesta, eivät yksittäisistä teoista.

Miksi useimmat valehtelevat vain vähän?

Mazarin ja kollegoiden mukaan useimmat meistä haluavat nähdä itsensä rehellisinä. Pienet valheet voi selittää pois, suuria ei. Siksi moni huijaa kokeissa vähän, mutta ei niin paljon kuin voisi.

Miten moraalisuutta mitataan Big Five -testissä?

Testimme perustuu IPIP-NEO-120-mittariin, jossa kutakin osa-aluetta mitataan neljällä väittämällä. Moraalisuuden kaikki neljä väittämää pisteytetään käänteisesti: ne koskevat muiden ihmisten käyttämistä omien päämäärien saavuttamiseen, huijaamista edelle päästäkseen, muiden hyväksikäyttöä ja muiden suunnitelmien hankaloittamista. Lue tulosta merkkinä toimintatavasta, älä täydellisenä kuvauksena sinusta.

Katso, missä sijoitut

Moraalisuus on vain yksi sovinnollisuuden kuudesta osa-alueesta. Voit olla hyvin rehellinen ja silti saada matalat pisteet luottamuksessa tai myötätunnossa.

Tee Big Five -testi ja näe koko profiilisi kaikkine 30 osa-alueineen.

Lähteet

• Fischbacher, U. & Föllmi-Heusi, F. (2013). Lies in disguise: An experimental study on cheating. Journal of the European Economic Association, 11(3), 525–547.
• Mazar, N., Amir, O. & Ariely, D. (2008). The dishonesty of honest people: A theory of self-concept maintenance. Journal of Marketing Research, 45(6), 633–644.
• Verschuere, B. ym. (2018). Registered Replication Report on Mazar, Amir, and Ariely (2008). Advances in Methods and Practices in Psychological Science, 1(3), 299–317.
• Gerlach, P., Teodorescu, K. & Hertwig, R. (2019). The truth about lies: A meta-analysis on dishonest behavior. Psychological Bulletin, 145(1), 1–44.
• Heck, D. W., Thielmann, I., Moshagen, M. & Hilbig, B. E. (2018). Who lies? A large-scale reanalysis linking basic personality traits to unethical decision making. Judgment and Decision Making, 13(4), 356–371.
• Soto, C. J., John, O. P., Gosling, S. D. & Potter, J. (2011). Age differences in personality traits from 10 to 65: Big Five domains and facets in a large cross-sectional sample. Journal of Personality and Social Psychology, 100(2), 330–348.
• Johnson, J. A. (2014). Measuring thirty facets of the Five Factor Model with a 120-item public domain inventory: Development of the IPIP-NEO-120. Journal of Research in Personality, 51, 78–89.