Altruismi: tuleeko muiden auttamisesta onnellisemmaksi?

Ystävä muuttaa ja pyytää apua lauantaina. Yksi suostuu heti ja odottaa sitä oikeasti innolla. Toinenkin suostuu, mutta tuntee viikonlopun lipuvan käsistään.

Kolmas keksii tekosyyn.

Muiden auttamista kuvataan usein tieksi hyvään elämään. Mutta päteekö se kaikkiin? Ja voiko auttaa niin paljon, että se alkaa käydä omille voimille?

Big Five -mallissa taipumusta kokea muiden auttaminen aidosti palkitsevaksi kutsutaan altruismiksi. Se on yksi sovinnollisuuden kuudesta osa-alueesta, ja se kuvaa, kuinka valmis olet käyttämään aikaasi ja energiaasi muihin ihmisiin.

Mitä altruismi tarkoittaa?

Filosofiassa altruismilla tarkoitetaan joskus toimimista puhtaasti muiden vuoksi ilman mitään hyötyä itselle. Persoonallisuuspsykologiassa merkitys on käytännöllisempi: kuinka paljon nautit auttamisesta ja asetat sen etusijalle.

Korkeita pisteitä saavat tunnistavat itsensä usein tästä:

• Pidät muiden auttamisesta ja autat pyytämättä.
• Huomaat, kun joku lähelläsi on vaikeuksissa.
• Järjestät aikaa muille silloinkin, kun sinulla on kiire.
• Auttaminen tuntuu merkitykselliseltä eikä uhraukselta.

Matalia pisteitä saavat kokevat avunpyynnöt todennäköisemmin rasitteena. Se ei tarkoita, etteivät he koskaan auttaisi, mutta he tekevät sitä harvemmin ja saavat siitä vähemmän tyydytystä.

Olennaista ei ole se, autatko, vaan se, antaako auttaminen sinulle energiaa vai viekö se sitä.

Muihin käytetty raha voi lisätä onnellisuutta

Vuonna 2008 Elizabeth Dunn, Lara Aknin ja Michael Norton julkaisivat Science-lehdessä lyhyen mutta paljon keskustellun tutkimuksen.

He havaitsivat, että ihmiset, jotka käyttivät suuremman osan tuloistaan muihin, olivat onnellisempia, sekä kansallisesti edustavassa kyselyssä että kenttätutkimuksessa, jossa ihmiset olivat saaneet odottamattoman rahasumman. Kokeessa osallistujat, jotka arvottiin käyttämään rahaa jonkun toisen hyväksi, tulivat onnellisemmiksi kuin ne, jotka arvottiin käyttämään sen itseensä.

Mutta vaikutus on pienempi kuin aluksi luultiin

Monet varhaiset anteliaisuustutkimukset olivat pieniä. Siksi sama tutkimusryhmä teki vuonna 2020 laajoja, ennalta rekisteröityjä toistotutkimuksia.

Ensimmäisessä kokeessa, jossa oli 712 opiskelijaa, ne, jotka ostivat jotain apua tarvitsevalle vieraalle, raportoivat suurempaa onnellisuutta kuin ne, jotka ostivat jotain itselleen. Toisessa, jossa 1 950 aikuista vain muisteli kertaa, jolloin he olivat käyttäneet rahaa jonkun toisen hyväksi, eroa ei ollut. Kolmannessa, jossa oli yli 5 000 osallistujaa ja mukaansatempaavampi tehtävä, vaikutus näkyi jälleen, mutta se oli pieni.

Johtopäätös oli, että rahan käyttäminen muihin edistää onnellisuutta, mutta kuinka paljon, riippuu siitä, miten sitä mitataan. Auttaminen ei ole maaginen onnellisuuspilleri, mutta se vetää yleensä oikeaan suuntaan.

Sillä on väliä, miksi autat

Netta Weinstein ja Richard Ryan testasivat, onko auttamisen syyllä merkitystä.

Neljässä tutkimuksessa, joihin kuului päiväkirjatutkimus ja kokeita, he havaitsivat, että vapaaehtoinen auttaminen, koska itse haluaa, hyödytti sekä auttajaa että autettavaa. Auttaminen painostuksen tai velvollisuudentunteen vuoksi ei tuonut samoja hyötyjä.

Tämä sopii siihen, miten altruismin osa-aluetta kuvataan: korkeita pisteitä saavat kokevat auttamisen itsensä toteuttamisena, eivät velvollisuutena.

Liiallisella auttamisella on hintansa

Kaikki auttaminen ei ole hyväksi auttajalle.

Mark Bolino ja William Turnley tutkivat 98 pariskuntaa. Työntekijöillä, jotka kumppaninsa mukaan tekivät usein ylimääräistä oma-aloitteisesti työssään, oli enemmän roolikuormitusta, työstressiä ja työn ja perheen välisiä ristiriitoja. Yhteys työn ja perheen ristiriitoihin oli naisilla vahvempi kuin miehillä.

Tutkimus mittasi ylimääräistä panostusta työssä eikä altruismin osa-aluetta itseään, mutta se havainnollistaa mekanismia, jonka moni korkeita pisteitä saava tuntee: kun sanot aina kyllä, omat tarpeesi voivat jäädä viimeiseksi.

Altruismi ei ole sama asia kuin myötätunto

Altruismi ja myötätunto ovat läheisiä naapureita, mutta ne eivät ole sama asia.

Myötätunto koskee sitä, mitä tunnet nähdessäsi muiden kärsivän. Altruismi koskee sitä, mitä teet, ja sitä, koetko sen palkitsevaksi. Voit liikuttua syvästi muiden tuskasta ja silti kokea vaikeaksi ryhtyä toimeen. Voit myös olla käytännöllinen auttaja, joka korjaa asiat olematta erityisen tunteellinen.

Altruismi eroaa myös ystävällisyydestä, joka on ekstroversion osa-alue. Ystävällisyys koskee lämpöä ja sitä, kuinka helposti otat kontaktia. Voit olla pidättyväinen ja hiljainen ja silti ensimmäisenä tarjoamassa apua, kun joku sitä tarvitsee.

Mitä korkeat tai matalat pisteet tarkoittavat?

Korkea altruismi

Löydät merkitystä muiden auttamisesta, ja usein juuri sinun puoleesi käännytään. Työtoverit, ystävät ja perhe arvostavat valmiuttasi tulla avuksi.

Riskinä on, että sanot kyllä liian usein ja että omat tarpeesi tai rajasi katoavat. Joidenkin korkeita pisteitä saavien on vaikea ottaa itse apua vastaan.

Matala altruismi

Olet tarkempi ajastasi ja energiastasi, etkä koe velvollisuudeksi ratkaista muiden ongelmia. Sinun on siksi helpompi asettaa rajoja ja keskittyä omiin tavoitteisiisi.

Se ei tarkoita, että olisit itsekäs tai kylmä. Moni matalia pisteitä saava auttaa, kun sillä todella on väliä, mutta he eivät etsi tilaisuuksia auttaa samalla tavalla.

Molemmat kuvaukset koskevat tyypillisiä taipumuksia, eivät sääntöjä, jotka pätisivät jokaisessa tilanteessa.

Arjessa

• Työssä: Korkeita pisteitä saavat ottavat usein ylimääräisiä tehtäviä, auttavat uusia työtovereita ja pitävät tiimin koossa. Varmista, että panoksesi huomataan eikä se syrjäytä omia ydintehtäviäsi.
• Parisuhteessa: Altruismi voi olla suuri vahvuus, mutta suhde, jossa toinen aina antaa ja toinen aina saa, voi muuttua epätasapainoiseksi.
• Ystävien kanssa: Korkeita pisteitä saavat ovat niitä, jotka auttavat muutoissa ja lupautuvat lastenvahdiksi. Matalia pisteitä saavat voivat antaa panoksensa muilla tavoin, esimerkiksi neuvoilla, rehellisyydellä tai käytännön ratkaisuilla.
• Vapaaehtoistyö: Moni korkeita pisteitä saava viihtyy vapaaehtoistyössä. Valitse jotain, mitä todella haluat tehdä, sillä velvollisuudesta auttaminen antaa vähemmän takaisin.

Voiko altruismi muuttua?

On näyttöä siitä, että halua auttaa voidaan vahvistaa.

Helen Weng kollegoineen antoi terveille aikuisille lyhyen myötätuntoharjoittelun kurssin. Sen jälkeen osallistujat antoivat enemmän omia rahojaan auttaakseen uhria, jonka he kohtasivat taloudellisessa pelissä, tilanteessa, jolla ei ollut mitään tekemistä itse harjoittelun kanssa.

Jos saat korkeat pisteet ja tunnet olevasi uupunut, tavoitteena voi pikemminkin olla auttaa kestävämmällä tavalla:

• Auta, koska haluat, älä siksi, että sinusta tuntuu, että sinun on pakko. Tutkimuksen mukaan juuri silloin auttaminen tekee hyvää teille molemmille.
• Harjoittele sanomaan ”ei tällä kertaa” ilman pitkiä selityksiä.
• Anna etusija sellaiselle auttamiselle, joka antaa sinulle energiaa.
• Anna muidenkin auttaa sinua.

Usein kysyttyä

Onko kukaan todella altruistinen?

Se on vanha filosofinen kysymys. Persoonallisuuspsykologiaa kiinnostaa vähemmän se, onko auttaminen ”puhdasta”, ja enemmän se, kuinka paljon ihmiset nauttivat siitä ja asettavat sen etusijalle. Se, että sinulle tulee hyvä mieli auttamisesta, ei tee avusta vähemmän todellista.

Tarkoittaako matala altruismi, että olen itsekäs?

Ei. Matalat pisteet tarkoittavat, että auttaminen tuo sinulle vähemmän tyydytystä ja että varjelet aikaasi tarkemmin. Moni matalia pisteitä saava on reilu, lojaali ja avulias silloin, kun sillä todella on väliä.

Voinko olla liian altruistinen?

Kyllä, siinä mielessä, että auttaminen voi tapahtua oman terveytesi, työsi tai ihmissuhteidesi kustannuksella. Jos tunnet itsesi jatkuvasti uupuneeksi tai hyväksikäytetyksi, se voi olla merkki siitä, että tarvitset selkeämpiä rajoja.

Miten altruismia mitataan Big Five -testissä?

Testimme perustuu IPIP-NEO-120-mittariin, jossa kutakin osa-aluetta mitataan neljällä väittämällä. Altruismin väittämät koskevat sitä, rakastatko muiden auttamista ja välitätkö muiden hyvinvoinnista, sekä (käänteisesti) välinpitämättömyyttä muiden tunteita kohtaan ja sitä, ettet varaa aikaa muille. Lue tulosta merkkinä toimintatavasta, älä täydellisenä kuvauksena sinusta.

Katso, missä sijoitut

Altruismi on vain yksi sovinnollisuuden kuudesta osa-alueesta. Voit olla hyvin avulias ja silti saada matalat pisteet luottamuksessa tai vaatimattomuudessa.

Tee Big Five -testi ja näe koko profiilisi kaikkine 30 osa-alueineen.

Lähteet

• Dunn, E. W., Aknin, L. B. & Norton, M. I. (2008). Spending money on others promotes happiness. Science, 319(5870), 1687–1688.
• Aknin, L. B., Dunn, E. W., Proulx, J., Lok, I. & Norton, M. I. (2020). Does spending money on others promote happiness? A registered replication report. Journal of Personality and Social Psychology, 119(2), e15–e26.
• Weinstein, N. & Ryan, R. M. (2010). When helping helps: Autonomous motivation for prosocial behavior and its influence on well-being for the helper and recipient. Journal of Personality and Social Psychology, 98(2), 222–244.
• Bolino, M. C. & Turnley, W. H. (2005). The personal costs of citizenship behavior: The relationship between individual initiative and role overload, job stress, and work-family conflict. Journal of Applied Psychology, 90(4), 740–748.
• Weng, H. Y. ym. (2013). Compassion training alters altruism and neural responses to suffering. Psychological Science, 24(7), 1171–1180.
• Johnson, J. A. (2014). Measuring thirty facets of the Five Factor Model with a 120-item public domain inventory: Development of the IPIP-NEO-120. Journal of Research in Personality, 51, 78–89.