Ystävällisyys: miksi jotkut ystävystyvät niin helposti?

Aloitat uudessa työpaikassa. Perjantaihin mennessä yksi uusista työtovereistasi tietää jo kaikkien nimet, on syönyt lounasta puolen osaston kanssa ja saanut kutsun syntymäpäiville.

Sinä taas olet lähinnä tervehtinyt käytävällä. Pidät ihmisistä kyllä. Et vain ole vielä oikeastaan päästänyt ketään lähellesi.

Miksi jotkut tuntuvat tekevän vieraista ystäviä melkein yrittämättä, kun taas toiset pitävät kohteliaan etäisyyden kuukausia?

Osa vastauksesta liittyy siihen, mitä psykologit kutsuvat ystävällisyydeksi. Big Five -mallissa se on yksi ekstroversion kuudesta osa-alueesta. Osa-alue kuvaa, kuinka lämpimästi kohtaat muita ihmisiä ja kuinka nopeasti päästät heidät lähellesi.

Mitä ystävällisyys tarkoittaa?

Arkikielessä ”ystävällinen” tarkoittaa usein kohteliasta tai kilttiä. Persoonallisuuspsykologiassa merkitys on suppeampi: näytät avoimesti pitäväsi ihmisistä, ja läheisten siteiden luominen heihin tuntuu sinusta luontevalta. Vanhemmissa kyselyissä samaa osa-aluetta kutsutaan usein lämmöksi (warmth).

Korkeita pisteitä saavat tunnistavat itsensä usein tästä:

• Ystävystyt helposti.
• Tunnet olosi mukavaksi muiden seurassa, myös juuri tapaamiesi.
• Näytät avoimesti, että pidät jostakusta.
• Päästät uudet tuttavat melko nopeasti lähellesi.
• Ihmiset kuvaavat sinua usein lämpimäksi tai helposti lähestyttäväksi.

Matalat pisteet eivät tarkoita, että olisit kylmä, vihamielinen tai epäystävällinen. Ne tarkoittavat lähinnä, että olet pidättyväisempi ihmisten kanssa, joita et tunne hyvin, ja että läheisyyden rakentaminen vie kauemmin.

Olennaista ei ole se, kuinka mukava olet, vaan se, kuinka helposti otat yhteyttä ja päästät muita lähellesi.

Pitämiskuilu: ihmiset pitävät sinusta enemmän kuin luulet

Yksi syy siihen, että moni meistä pidättäytyy, on se, että aliarvioimme, kuinka hyvän vaikutelman teemme.

Tutkimussarjassa tutkijat antoivat vieraiden ihmisten keskustella keskenään ja kysyivät sitten molemmilta, kuinka paljon he pitivät keskustelukumppanistaan ja kuinka paljon he uskoivat tämän pitävän heistä. Yhä uudelleen ihmiset aliarvioivat, kuinka paljon toinen piti heistä ja nautti heidän seurastaan. Tutkijat kutsuivat tätä pitämiskuiluksi (liking gap).

He havaitsivat sen vieraiden välillä laboratoriossa, ensimmäisen vuoden opiskelijoilla, jotka tutustuivat asuntolakavereihinsa, ja aikuisilla, jotka tapasivat työpajassa. Opiskelijoilla kuilu säilyi useita kuukausia.

Pitämiskuilu ei ole sama asia kuin matala ystävällisyys. Se näkyy useimmilla ihmisillä. Mutta se havainnollistaa mekanismia, joka voi pitää sinut etäällä: jos oletat toisen olevan vain kohtelias, otat epätodennäköisemmin seuraavan askeleen.

Ystävyys vaatii tunteja, ei kemiaa

Puhumme ystävyydestä usein välittömänä kemiana. Tutkimuksen mukaan kyse on enemmän ajasta.

Viestinnän tutkija Jeffrey Hall kysyi äskettäin muuttaneilta aikuisilta ja ensimmäisen vuoden opiskelijoilta heidän yhdeksän ensimmäisen yliopistoviikkonsa aikana, kuinka paljon aikaa he viettivät uusien tuttavien kanssa. Mitä enemmän tunteja ihmiset viettivät yhdessä, sitä läheisemmiksi ystävyydet tulivat. Vapaa-ajalla vietetty aika, kuten yhdessä hengailu ja tekeminen, merkitsi enemmän kuin rinnakkain työskentelyyn käytetty aika.

Yliopiston tutkimuksesta laatiman tiivistelmän mukaan tuttavasta satunnaiseksi ystäväksi tulemiseen kului noin 50 tuntia, ystäväksi tulemiseen noin 90 tuntia ja läheiseksi ystäväksi tulemiseen yli 200 tuntia.

Tämä auttaa selittämään, miksi ystävällisyydellä on merkitystä. Korkeita pisteitä saavat suostuvat kahville, ottavat muita mukaan ja aloittavat pieniä keskusteluja. Näin he keräävät ystävyyden vaatimat tunnit nopeammin.

Myös pienet keskustelut merkitsevät

Ystävällisyys ei koske vain läheisiä ystäviä.

Arjen sosiaalista elämää koskeneessa tutkimuksessa opiskelijat olivat onnellisempia ja tunsivat vahvempaa yhteenkuuluvuutta päivinä, joina he juttelivat tavallista useamman kurssitoverin kanssa. Myöhemmät tutkimukset, joissa huomioitiin kaikenlainen päivittäinen kanssakäyminen, löysivät saman kaavan: myös yhteydenpito tuttaviin, sosiaalisen elämämme reunoilla oleviin ihmisiin, oli yhteydessä hyvinvointiin.

Ystävällisyydessä korkeita pisteitä saaville nämä pienet hetket tulevat luonnostaan. Matalia pisteitä saaville ne voivat vaatia enemmän vaivaa, mutta tutkimuksen mukaan ne ovat sen arvoisia.

Ystävällisyys ei ole sama asia kuin sovinnollisuus

Tämä on tärkeä ero, varsinkin kun ystävällisyys kuulostaa arkikielessä melkein samalta kuin sovinnollisuus.

Sovinnollisuus koskee sitä, miten kohtelet ihmisiä: huomaavaisuutta, yhteistyöhaluisuutta, luottavaisuutta ja avuliaisuutta. Ystävällisyys koskee sitä, kuinka nopeasti ja avoimesti luot yhteyden heihin.

Voit olla syvästi kiltti ja avulias mutta pidättyväinen ja hidas ystävystymään. Voit myös olla lämmin ja ulospäin suuntautunut tavalla, joka tuo nopeasti ystäviä, ja silti olla tyly tai kilpailuhenkinen.

Kiinnostavaa kyllä, laaja persoonallisuutta ja ystävyyttä koskeva katsaus havaitsi, että sovinnollisuudella oli johdonmukaisimmat vaikutukset siihen, miten ystävyyssuhteet syntyvät ja kestävät, ja seuraavaksi neuroottisuudella. Ekstroversion vaikutukset olivat todellisia, mutta vähemmän johdonmukaisia. Ystävien saaminen nopeasti on yksi asia, heidän pitämisensä toinen.

Ystävällisyys eroaa myös seurallisuudesta. Seurallisuus koskee väkijoukoista ja juhlista nauttimista. Voit olla hyvin lämmin kahdenkeskisissä keskusteluissa ja silti välttää mieluummin suuria kokoontumisia.

Mitä korkeat tai matalat pisteet tarkoittavat?

Korkea ystävällisyys

Sinun on helppo lähestyä ihmisiä ja näyttää, että pidät heistä. Uudet tuttavat tuntevat usein olevansa seurassasi tervetulleita, ja sinulle muodostuu yleensä laaja ystäväpiiri.

Kääntöpuolena voi olla, että päästät ihmiset lähellesi ennen kuin tunnet heidät hyvin tai että hajautat itsesi moniin ihmissuhteisiin.

Matala ystävällisyys

Pidät tiettyä etäisyyttä ihmisiin, kunnes tunnet heidät paremmin. Muut saattavat aluksi pitää sinua pidättyväisenä tai vaikeasti lähestyttävänä.

Se ei tarkoita, että ystävyyssuhteesi olisivat heikompia. Monella matalia pisteitä saavalla on vähemmän mutta syviä ja pitkäkestoisia suhteita, ja heitä arvostetaan usein vakaina ja aitoina.

Molemmat kuvaukset koskevat tyypillisiä taipumuksia, eivät sääntöjä, jotka pätisivät jokaisessa tilanteessa.

Arjessa

• Työssä: Korkeita pisteitä saavista tulee usein tiimin sosiaalinen liima. Matalia pisteitä saavia voidaan aluksi pitää etäisinä, joten pienet, tietoiset eleet, kuten työtovereiden pyytäminen mukaan lounaalle, voivat auttaa.
• Uudelle paikkakunnalle muuttaessa: Uuden ystäväpiirin rakentaminen vie aikaa kaikilta. Jos saat matalat pisteet, auttaa, kun liityt johonkin säännölliseen, kuten kerhoon tai kurssille, jolloin tunteja kertyy ilman, että sinun tarvitsee itse aloittaa jokaista kontaktia.
• Parisuhteessa: Kumppani, jonka pisteet ovat hyvin erilaiset, voi kokea sinut joko liian avoimeksi vieraiden kanssa tai liian sulkeutuneeksi. Voi auttaa, kun puhutte siitä temperamenttierona eikä erona siinä, kuinka paljon välitätte.
• Verkossa: Korkeita pisteitä saavat ottavat usein yhteyttä ja vastaavat nopeasti. Matalia pisteitä saavat saattavat suosia muutamaa läheistä keskusteluketjua laajan verkoston sijaan.

Voiko ystävällisyys muuttua?

Persoonallisuus on melko pysyvä, mutta se muuttuu elämän aikana ja siihen voi vaikuttaa.

Laajassa aikuisia koskevassa pitkittäistutkimuksessa, jossa käytettiin kyselyä, jonka mallin mukaan testimme osa-alueet on rakennettu, lämpö noudatti aikuisiässä kaarevaa kulkua, ja pisteet olivat korkeimmillaan noin 60 vuoden iässä.

Kaksi koetta, joissa ihmisiä seurattiin 16 viikon ajan, havaitsivat, että ne, jotka halusivat tulla ekstrovertimmiksi (tai muuttaa mitä tahansa muuta Big Five -piirrettä), muuttuivat yleensä siihen suuntaan sekä itsearvioissaan että päivittäisessä käyttäytymisessään. Konkreettiset suunnitelmat tyyliin ”kun X tapahtuu, teen Y” näyttivät auttavan.

Jos haluat ystävystyä helpommin, pienet käytännön askeleet toimivat yleensä paremmin kuin yritys muuttaa sitä, kuka olet:

• Oleta, että ihmiset pitävät sinusta enemmän kuin luulet. Todennäköisesti he pitävätkin.
• Suostu toistuviin, vähäisen panoksen kohtaamisiin, kuten samaan kurssiin tai joukkueeseen joka viikko.
• Tee aloite kerran useammin kuin tuntuu luontevalta, esimerkiksi ehdottamalla kahvia.
• Muista, että ystävyyksiä rakentavat yhdessä vietetyt tunnit, eivät täydelliset keskustelut.

Usein kysyttyä

Onko matala ystävällisyys sama asia kuin epäystävällisyys?

Ei. Matalat pisteet tarkoittavat, että olet pidättyväisempi ja avaudut hitaammin, eivät sitä, että olisit epämiellyttävä. Moni matalia pisteitä saava on sekä kiltti että huomaavainen, kun hänet oppii tuntemaan.

Voinko olla yhtä aikaa ystävällinen ja introvertti?

Kyllä. Ekstroversio koostuu kuudesta osa-alueesta. Voit olla lämmin ja helppo oppia tuntemaan pienissä porukoissa ja silti saada matalat pisteet seurallisuudessa tai aktiivisuudessa.

Miksi minun on vaikea ystävystyä, vaikka pidän ihmisistä?

Syitä voi olla monia. Osa liittyy ystävällisyyteen, mutta levottomuus siitä, miten muut arvioivat sinua, on eri osa-alue, sosiaalinen arkuus. Myös elämäntilanne, kuten muutto, kiireinen työ tai pienet lapset, rajoittaa tunteja, joita sinulla on käytettävissä uusille ystävyyksille.

Miten ystävällisyyttä mitataan Big Five -testissä?

Testimme perustuu IPIP-NEO-120-mittariin, jossa kutakin osa-aluetta mitataan neljällä väittämällä. Ystävällisyyden väittämät koskevat sitä, ystävystytkö helposti, tunnetko olosi mukavaksi muiden seurassa, vältteletkö kanssakäymistä muiden kanssa ja pidätkö muihin etäisyyttä. Kaksi viimeistä pisteytetään käänteisesti. Lue tulosta merkkinä toimintatavasta, älä täydellisenä kuvauksena sinusta.

Katso, missä sijoitut

Ystävällisyys on vain yksi ekstroversion kuudesta osa-alueesta. Voit olla lämmin ja helppo oppia tuntemaan, mutta silti inhota väkijoukkoja, suosia rauhallista tahtia tai välttää parrasvaloja.

Tee Big Five -testi ja näe koko profiilisi kaikkine 30 osa-alueineen.

Lähteet

• Boothby, E. J., Cooney, G., Sandstrom, G. M. & Clark, M. S. (2018). The liking gap in conversations: Do people like us more than we think? Psychological Science, 29(11), 1742–1756.
• Hall, J. A. (2019). How many hours does it take to make a friend? Journal of Social and Personal Relationships, 36(4), 1278–1296.
• Sandstrom, G. M. & Dunn, E. W. (2014). Social interactions and well-being: The surprising power of weak ties. Personality and Social Psychology Bulletin, 40(7), 910–922.
• Harris, K. & Vazire, S. (2016). On friendship development and the Big Five personality traits. Social and Personality Psychology Compass, 10(11), 647–667.
• Terracciano, A., McCrae, R. R., Brant, L. J. & Costa, P. T. (2005). Hierarchical linear modeling analyses of the NEO-PI-R scales in the Baltimore Longitudinal Study of Aging. Psychology and Aging, 20(3), 493–506.
• Hudson, N. W. & Fraley, R. C. (2015). Volitional personality trait change: Can people choose to change their personality traits? Journal of Personality and Social Psychology, 109(3), 490–507.
• Johnson, J. A. (2014). Measuring thirty facets of the Five Factor Model with a 120-item public domain inventory: Development of the IPIP-NEO-120. Journal of Research in Personality, 51, 78–89.