Jännityshakuisuus: miksi jotkut tarvitsevat adrenaliinia?

Kaksi ystävää on huvipuiston korkeimman vuoristoradan huipulla. Toinen virnistää ja haluaa uudelleen jo ennen kuin kyyti on edes ohi. Toinen pitää silmiään kiinni ja laskee sekunteja siihen, että se loppuu.

Myöhemmin samana vuonna ensimmäinen varaa laskuvarjohyppykurssin. Toinen on tyytyväinen metsäkävelyyn.

Miksi jotkut hakeutuvat juuri niiden asioiden pariin, jotka saavat toisten sydämen hakkaamaan väärällä tavalla?

Osa selityksestä liittyy siihen, mitä psykologit kutsuvat jännityshakuisuudeksi. Big Five -mallissa se on yksi ekstroversion kuudesta osa-alueesta. Osa-alue kuvaa, kuinka paljon tarvitset virikkeitä, jännitystä ja intensiteettiä tunteaksesi, että elämä on kiinnostavaa.

Mitä jännityshakuisuus tarkoittaa?

Persoonallisuuspsykologiassa jännityshakuisuus kuvaa voimakkaiden aistimusten tarvetta ja taipumusta pitkästyä, kun kaikki on rauhallista. Tutkijat käyttävät usein läheistä käsitettä, elämyshakuisuutta (sensation seeking), jota on tutkittu vuosikymmeniä.

Korkeita pisteitä saavat tunnistavat itsensä usein tästä:

• Rakastat jännitystä ja pitkästyt helposti ilman sitä.
• Etsit seikkailuja ja uusia jännityksen hetkiä.
• Otat joskus riskejä miettimättä asiaa loppuun.
• Pystyt heittäytymään täysin ja käyttäytymään villisti ja hullusti.
• Kova musiikki, väkijoukot ja vauhdikkaat ympäristöt tuntuvat virkistäviltä eivätkä stressaavilta.

Matalia pisteitä saavat suosivat rauhaa ja ennustettavuutta. Melu, hälinä ja riskit tuntuvat epämiellyttäviltä eivätkä jännittäviltä. Se ei tarkoita, että he olisivat tylsiä. He saavat yksinkertaisesti tarpeeksi virikkeitä rauhallisemmasta elämästä.

Olennaista ei ole rohkeus, vaan se, kuinka paljon intensiteettiä tarvitset, ennen kuin elämä tuntuu jännittävältä.

Jännityksen etsijät ottavat enemmän riskejä monilla alueilla

Näkyykö jännityksen rakkaus vain extreme-lajeissa? Tutkimuksen mukaan se on laajempaa.

Tutkimuksessa, jossa oli 260 yliopisto-opiskelijaa, tutkijat tarkastelivat riskinottoa kuudella alueella: tupakointi, juominen, huumeet, seksi, ajaminen ja uhkapelit. He yhdistivät nämä yleisen riskinoton mittariksi kaikilla kuudella alueella. Yleinen riskinotto oli yhteydessä impulsiiviseen elämyshakuisuuteen, aggressiivisuuteen ja sosiaalisuuteen, mutta ei neuroottisuuteen eikä kyselyn aktiivisuusasteikkoon.

Sama artikkeli kävi läpi elämyshakuisuutta koskevaa biologista tutkimusta, mukaan lukien yhteydet erääseen dopamiinireseptorigeeniin ja monoamiinioksidaasientsyymiin. Tekijät viittasivat myös samankaltaiseen käyttäytymiseen muilla eläimillä.

Tämä ei tarkoita, että jännityksen hakeminen olisi geenien määräämää. Mutta se viittaa siihen, että jännityksen tarpeella on syvemmät juuret kuin kasvatus ja tottumukset.

BASE-hyppääjät eivät ole sitä, mitä luulet

Kun ihmiset kuvittelevat extreme-urheilijoita, moni näkee mielessään holtittomia uhkarohkeita. BASE-hyppääjiä, siltojen, kallioiden ja rakennusten päältä laskuvarjolla hyppääviä ihmisiä, koskeva tutkimus antaa vivahteikkaamman kuvan.

Tutkijat mittasivat 98 hyppääjän persoonallisuuden hyppyä edeltävänä päivänä ja mittasivat stressihormoneja syljestä ennen hyppyä sillalta ja sen jälkeen. Ryhmänä hyppääjät olivat hyvin palautumiskykyisiä, itseohjautuvia, sinnikkäitä ja valmiita ottamaan riskejä.

Mutta he eivät olleet kaikki samanlaisia. Tutkijat tunnistivat kolme tyyppiä: kokeneet hyppääjät, joilla oli vahva hallinnan tunne, luottavaiset ja yhteistyöhaluiset hyppääjät, joiden stressihormonivaste oli vähäinen ja joilla oli sosiaalista tukea ennen hyppyä, sekä rohkeat hyppääjät, jotka hyppäsivät ahdistuksesta ja vähäisestä kokemuksesta huolimatta.

Tutkimuksessa käytettiin eri persoonallisuuskyselyä kuin Big Five. Mutta se osoittaa, ettei jännityksen rakkauden tarvitse tarkoittaa huonoa arvostelukykyä. Moni jännityksen etsijä valmistautuu huolellisesti ja on hyvin tilanteen herra.

Jos olet se, joka piiloutuu tyynyn taakse kauhuelokuvan aikana, saatat pitää artikkelistamme siitä, miksi jotkut rakastavat pelätä.

Jännityksen hakeminen on huipussaan nuoruudessa

Moni vanhempi huomaa, että teini-ikäiset alkavat yhtäkkiä janota riskejä. Tutkimus tukee tätä vaikutelmaa.

Tutkimus, jossa oli 935 10–30-vuotiasta, mittasi elämyshakuisuutta ja impulsiivisuutta erikseen sekä kyselyillä että käyttäytymistehtävillä. Elämyshakuisuus lisääntyi 10 ja 15 ikävuoden välillä ja sitten väheni tai tasaantui. Impulsiivisuus puolestaan väheni tasaisesti 10 vuoden iästä alkaen.

Tutkijat ehdottivat, että voimakkaan jännityksen halun ja vielä kehittyvän itsehillinnän yhdistelmä voi selittää, miksi riskinotto on niin yleistä teini-iän puolivälissä.

Jännityshakuisuus ei ole sama asia kuin impulsiivisuus

Tämä on tärkeä ero, ja edellä kuvattu tutkimus osoittaa miksi.

Jännityshakuisuus koskee sitä, mikä sinua vetää puoleensa: intensiteetti, uutuus ja jännitys. Impulsiivisuus koskee sitä, kuinka hyvin pystyt pysäyttämään itsesi. Big Five -mallissa mielihaluille ja yllykkeille antamista kuvaa neuroottisuuteen kuuluva osa-alue kohtuuttomuus.

Voit rakastaa jännitystä ja silti suunnitella huolellisesti, kuten moni BASE-hyppääjistä. Ja voit olla impulsiivinen hakematta jännitystä, esimerkiksi syömällä, shoppailemalla tai selaamalla puhelinta enemmän kuin aioit.

Jännityshakuisuus eroaa myös seikkailunhalusta, joka on avoimuuden osa-alue. Seikkailunhalu koskee vaihtelun ja uusien kokemusten suosimista, kuten uusien ruokien kokeilemista tai matkustamista tuntemattomiin paikkoihin. Jännityshakuisuus koskee intensiteettiä. Voit rakastaa uusien kulttuurien tutkimista ilman pienintäkään halua hypätä lentokoneesta.

Mitä korkeat tai matalat pisteet tarkoittavat?

Korkea jännityshakuisuus

Nautit intensiteetistä, vauhdista ja seikkailusta. Pitkästyt helposti rauhallisina aikoina ja etsit usein uusia kokemuksia, jotka nostavat sykettä.

Kääntöpuolena voi olla, että otat riskejä, joita on vaikea perua, esimerkiksi rahan, alkoholin, ajamisen tai terveytesi kanssa.

Matala jännityshakuisuus

Suosit rauhallisia, ennustettavia ympäristöjä etkä tarvitse jännitystä nauttiaksesi elämästä. Meluisat ympäristöt ja riskialttiit toiminnot tuntuvat epämukavilta eivätkä hauskoilta.

Se voi tehdä sinusta vakaan ja turvallisen ihmisen, johon voi luottaa. Riskinä on lähinnä, että jäät paitsi kokemuksista, joista olisit todellisuudessa nauttinut.

Molemmat kuvaukset koskevat tyypillisiä taipumuksia, eivät sääntöjä, jotka pätisivät jokaisessa tilanteessa.

Arjessa

• Työssä: Korkeita pisteitä saavat viihtyvät usein töissä, joissa on vaihtelua, vauhtia ja jonkin verran riskiä. Matalia pisteitä saavat suosivat usein vakaita tehtäviä, joissa on selkeät rutiinit.
• Parisuhteessa: Toinen saattaa haluta spontaaneja matkoja ja uusia seikkailuja, kun taas toinen arvostaa rutiineja ja turvallisuutta. Vuorottelu näiden välillä voi toimia hyvin.
• Raha-asioissa: Korkeita pisteitä saavia voivat houkuttaa uhkapelit tai riskialttiit sijoitukset. Voi auttaa, kun asetat rajat etukäteen, ennen kuin jännitys vie mukanaan.
• Liikenteessä: Vauhti voi olla houkutteleva kanava jännityksen hakemiselle. Ratapäivä tai urheilulaji on turvallisempi paikka saada samanlainen kiksi.

Voiko jännityshakuisuus muuttua?

Kyllä, ja se muuttuu huomattavasti iän myötä.

Laajassa aikuisia koskevassa pitkittäistutkimuksessa, jossa käytettiin kyselyä, jonka mallin mukaan testimme osa-alueet on rakennettu, jännityshakuisuus väheni eniten varhaisaikuisuudessa. 30 vuoden ikään mennessä se oli jo laskenut huomattavasti nuoruuden huipustaan.

Se ei tarkoita, että sinun pitäisi tukahduttaa jännityksen tarpeesi. Mutta voit ohjata sitä turvallisempaan suuntaan:

• Etsi toimintaa, joka tarjoaa intensiteettiä hallitusti, kuten kiipeilyä, kamppailulajeja tai joukkuelajeja.
• Päätä rajasi rahan, alkoholin ja vauhdin suhteen ennen kuin olet tilanteessa.
• Pane merkille, milloin tylsyys ajaa sinua kohti riskejä, joita et muuten ottaisi.
• Jos saat matalat pisteet, kokeile silloin tällöin pientä askelta mukavuusalueesi ulkopuolelle. Se voi olla hauskempaa kuin odotit.

Jos riskinotto johtaa ongelmiin uhkapelien, alkoholin, huumeiden tai vaarallisen käyttäytymisen kanssa, voi olla viisasta puhua lääkärin tai psykologin kanssa. Big Five -tulos ei ole diagnoosi, mutta se voi auttaa sinua ymmärtämään, mikä sinua ajaa.

Usein kysyttyä

Joutuvatko jännityshakuisuudessa korkeita pisteitä saavat todennäköisemmin onnettomuuksiin?

He ottavat keskimäärin enemmän riskejä, joten todennäköisyys, että jokin menee pieleen, on suurempi. Mutta moni jännityksen etsijä on huolellinen ja hyvin valmistautunut. Riskien hakeminen ja holtittomuus eivät ole sama asia.

Voinko olla introvertti ja silti rakastaa jännitystä?

Kyllä. Voit suosia pieniä porukoita ja rauhallisia iltoja ja silti rakastaa vauhdikasta laskettelua, kauhuelokuvia tai yksin matkustamista syrjäisissä paikoissa. Ekstroversion kuusi osa-aluetta eivät aina kulje yhdessä.

Onko jännityksen hakeminen merkki ADHD:sta tai riippuvuudesta?

Ei sinänsä. Jännityshakuisuus on normaali persoonallisuusero. ADHD ja riippuvuudet ovat kliinisiä tiloja, jotka vaativat ammattilaisen arvion eikä niitä voi diagnosoida persoonallisuustestillä.

Miten jännityshakuisuutta mitataan Big Five -testissä?

Testimme perustuu IPIP-NEO-120-mittariin, jossa kutakin osa-aluetta mitataan neljällä väittämällä. Jännityshakuisuuden väittämät koskevat sitä, rakastatko jännitystä, etsitkö seikkailuja, nautitko holtittomasta käytöksestä ja käyttäydytkö villisti ja hullusti. Lue tulosta merkkinä toimintatavasta, älä täydellisenä kuvauksena sinusta.

Katso, missä sijoitut

Jännityshakuisuus on vain yksi ekstroversion kuudesta osa-alueesta. Voit rakastaa adrenaliinia ja silti olla ryhmissä hiljainen, tai välttää riskejä ja silti olla juhlien sielu.

Tee Big Five -testi ja näe koko profiilisi kaikkine 30 osa-alueineen.

Lähteet

• Zuckerman, M. & Kuhlman, D. M. (2000). Personality and risk-taking: Common biosocial factors. Journal of Personality, 68(6), 999–1029.
• Monasterio, E., Mei-Dan, O., Hackney, A. C., Lane, A. R., Zwir, I., Rozsa, S. & Cloninger, C. R. (2016). Stress reactivity and personality in extreme sport athletes: The psychobiology of BASE jumpers. Physiology & Behavior, 167, 289–297.
• Steinberg, L., Albert, D., Cauffman, E., Banich, M., Graham, S. & Woolard, J. (2008). Age differences in sensation seeking and impulsivity as indexed by behavior and self-report: Evidence for a dual systems model. Developmental Psychology, 44(6), 1764–1778.
• Terracciano, A., McCrae, R. R., Brant, L. J. & Costa, P. T. (2005). Hierarchical linear modeling analyses of the NEO-PI-R scales in the Baltimore Longitudinal Study of Aging. Psychology and Aging, 20(3), 493–506.
• Johnson, J. A. (2014). Measuring thirty facets of the Five Factor Model with a 120-item public domain inventory: Development of the IPIP-NEO-120. Journal of Research in Personality, 51, 78–89.