Kohtuuttomuus: miksi hetki voittaa suunnitelman?

Päätit, että tästä tulee rauhallinen viikko. Ei herkkuja, ei shoppailua, ajoissa nukkumaan.

Sitten tiistai osoittautuu huonoksi päiväksi. Kotimatkalla ostat sipsipussin, tilaat netistä jotain, mitä et tarvinnut, ja valvot aivan liian myöhään katsoen vielä yhden jakson.

Seuraavana aamuna ihmettelet, mitä tapahtui. Tiesit tarkalleen, mitä halusit. Miksi hetki siis voitti suunnitelman?

Psykologit kuvaavat osaa tästä kaavasta kohtuuttomuuden osa-alueella. Big Five -mallissa se on yksi neuroottisuuden kuudesta osa-alueesta. Se kuvaa, kuinka voimakkaasti tunnet mielihaluja ja yllykkeitä ja kuinka vaikeaa niitä on vastustaa, oli kyse sitten ruoasta, juomasta, shoppailusta tai jostain muusta.

Mitä kohtuuttomuus tarkoittaa?

Kohtuuttomuus tarkoittaa tässä vaikeutta pysyä kohtuudessa, ja se koskee hetken vetovoimaa. Tällä osa-alueella korkeita pisteitä saavat tuntevat voimakkaita haluja, ja heidän on vaikea sanoa niille ei, vaikka he tietävät katuvansa myöhemmin.

Korkeita pisteitä saavat tunnistavat itsensä usein tästä:

• Mässäilet joskus ruoalla, juomalla, shoppailulla tai ruuduilla.
• Kiusauksia on vaikea vastustaa, kun ne ovat edessäsi.
• Sinun on vaikea hallita mielihalujasi, erityisesti kun olet väsynyt tai järkyttynyt.
• Lupaat itsellesi usein vähentää, mutta et sitten vähennäkään.
• Lyhyen aikavälin palkkiot voittavat yleensä pitkän aikavälin tavoitteet.

Voi tuntua oudolta, että tämä osa-alue kuuluu neuroottisuuteen eikä tunnollisuuteen. Syynä on, että yllykkeet syntyvät usein tunteista. Moni ylittää kohtuuden ei siksi, että elämä on hauskaa, vaan siksi, että olo on paha.

Olennaista ei ole se, onko sinulla haluja, koska kaikilla on, vaan se, kuinka voimakkaita ne ovat ja kuinka paljon ne ohjaavat sinua.

Arjen kiusaukset: viikko hakulaitteen kanssa

Kuinka usein todella tunnemme haluja, jotka törmäävät tavoitteidemme kanssa?

Wilhelm Hofmann, Roy Baumeister ja heidän kollegansa antoivat 205 aikuiselle hakulaitteen viikoksi. Aina kun laite piippasi, osallistujat raportoivat, tunsivatko he juuri silloin jotain halua, kuinka voimakas se oli ja yrittivätkö he vastustaa sitä. Kaikkiaan tutkijat keräsivät 7 827 raporttia haluista.

Halut osoittautuivat yleisiksi, voimakkuudeltaan vaihteleviksi ja enimmäkseen harmittomiksi. Mutta kun halu törmäsi muihin tavoitteisiin, ihmiset yleensä yrittivät vastustaa sitä, vaihtelevalla menestyksellä.

Persoonallisuus merkitsi eniten alkuvaiheessa: kuinka voimakas halu oli ja kuinka paljon se oli ristiriidassa muiden tavoitteiden kanssa. Tilanne merkitsi enemmän myöhemmin, kun kyse oli siitä, antoivatko ihmiset todella periksi. Alkoholi ja sellaisten ihmisten läsnäolo, jotka olivat jo antaneet periksi, vaikeuttivat vastustamista.

Tämä on hyödyllinen oivallus. Et voi täysin valita, kuinka voimakkaita mielihalusi ovat, mutta voit vaikuttaa paljon siihen, millaisiin tilanteisiin asetat itsesi.

Jos on paha olla, tee se!

Yhden itsehillintää koskevan siteeratuimman tutkimuksen otsikko kertoo kaiken: ”If you feel bad, do it!” eli ”Jos on paha olla, tee se!”

Dianne Tice, Ellen Bratslavsky ja Roy Baumeister halusivat selvittää, miksi itsehillintä pettää usein, kun olemme järkyttyneitä. Kolmessa kokeessa he saattoivat osallistujat huonolle tuulelle. Tavallisesti huono mieliala sai ihmiset syömään enemmän epäterveellisiä välipaloja, hakemaan nopeita palkkioita ja viivyttelemään.

Mutta kun osallistujat saatiin uskomaan, että heidän mielialansa oli ”jäädytetty” eikä sitä voinut muuttaa, vaikutus katosi. He eivät enää syöneet enempää tai hakeneet nopeita palkkioita.

Tutkijoiden tulkinta: kun meillä on paha olla, annamme periksi yllykkeille saadaksemme paremman olon. Mielialan korjaaminen juuri nyt menee muiden tavoitteiden edelle.

Tämä selittää, miksi kohtuuttomuus kuuluu neuroottisuuteen. Monelle mässäily ei johdu tahdonvoiman puutteesta, vaan yrityksestä lievittää vaikeaa tunnetta.

Kiireellisyys: hätiköity toiminta voimakkaan tunteen vallassa

Impulsiivisuutta tutkivat tutkijat ovat tunnistaneet piirteen, jota he kutsuvat kiireellisyydeksi (urgency): taipumuksen toimia hätiköidysti, kun tuntee hyvin voimakkaita tunteita. Melissa Cyders ja Gregory Smith erottavat negatiivisen kiireellisyyden, voimakkaiden kielteisten tunteiden vallassa, ja positiivisen kiireellisyyden, voimakkaiden myönteisten tunteiden vallassa.

Vuonna 2008 julkaistussa katsauksessa he esittävät, että nämä piirteet eroavat muista impulsiivisuuden muodoista ja ovat yhteydessä ongelmajuomiseen, ahmimiseen, huumeiden käyttöön ja riskialttiiseen seksuaaliseen käyttäytymiseen. Myöhempi 96 tutkimuksen meta-analyysi havaitsi, että alkoholiongelmat olivat vahvemmin yhteydessä negatiiviseen ja positiiviseen kiireellisyyteen kuin impulsiivisuuden muihin puoliin.

Kiireellisyyttä ei mitata samalla tavalla kuin Big Five -mallin kohtuuttomuutta, mutta käsitteet ovat läheistä sukua. Kumpikin kuvaa, miten tunteet voivat tarttua ohjaimiin.

Kohtuuttomuus ei ole sama asia kuin heikko itsekuri tai jännityksen jano

Big Five -mallissa on kolme osa-aluetta, jotka on helppo sekoittaa.

Itsekuri, joka kuuluu tunnollisuuteen, koskee aloittamista ja aloitetun loppuun viemistä silloinkin, kun se on tylsää. Itsekurissa matalia pisteitä saava lykkää veroilmoituksen tarkistamista. Kohtuuttomuudessa korkeita pisteitä saava syö koko suklaarasian.

Jännityshakuisuus, joka kuuluu ekstroversioon, koskee jännityksen, melun ja seikkailun etsimistä. Sitä ajaa virikkeiden nälkä, eivät vaikeat tunteet.

Kohtuuttomuus koskee mielihalujen voimakkuutta ja sitä, kuinka vaikea niitä on vastustaa. Moni saa korkeat pisteet vain yhdessä näistä kolmesta, ja selitys heidän käytökselleen on silloin aivan erilainen.

Mitä korkeat tai matalat pisteet tarkoittavat?

Korkea kohtuuttomuus

Tunnet halut voimakkaasti, ja sinun on vaikea lopettaa, kun olet kerran aloittanut. Tämä voi johtaa liiallisen kuluttamisen jaksoihin ja turhautumiseen itseesi.

Toisaalta nautit usein asioista koko sydämestäsi. Moni korkeita pisteitä saava on aistillinen, antelias ja kykenevä elämään hetkessä. Haasteena on valita, milloin hetken pitäisi voittaa.

Matala kohtuuttomuus

Tunnet harvoin mielihaluja, joita et pystyisi hallitsemaan, ja sinun on melko helppo lopettaa, kun olet saanut tarpeeksesi.

Se voi helpottaa terveellisten tapojen ja tasapainoisen talouden ylläpitämistä. Kääntöpuolena voi olla, että kiellät itseltäsi nautintoja enemmän kuin olisi tarpeen tai että sinun on vaikea ymmärtää ihmisiä, jotka kamppailevat kiusausten kanssa.

Molemmat kuvaukset koskevat tyypillisiä taipumuksia, eivät sääntöjä, jotka pätisivät jokaisessa tilanteessa.

Arjessa

• Raha: Heräteostokset, erityisesti verkossa ja myöhään illalla, ovat klassinen merkki. Tallennettujen korttitietojen poistaminen voi tehdä todellisen eron.
• Ruoka ja juoma: Moni korkeita pisteitä saava syö tai juo enemmän, kun on stressaantunut, väsynyt tai surullinen.
• Ruudut: Loputtomat syötteet ja automaattinen toisto on suunniteltu hyödyntämään juuri tätä taipumusta.
• Työssä: Saatat suostua hetkessä hauskoihin asioihin ja maksaa siitä myöhemmin viikolla.

Voiko kohtuuttomuus muuttua?

Tavat voivat muuttua, vaikka itse mielihalut säilyisivät.

Yksi parhaiten dokumentoiduista keinoista on toteutusaikomukset (implementation intentions) eli jos–niin-suunnitelmat. Epämääräisen aikomuksen ”syön vähemmän sokeria” sijaan päätät etukäteen: ”Jos minulle tulee päivällisen jälkeen makeanhimo, keitän kupin teetä.” Peter Gollwitzerin ja Paschal Sheeranin 94 koetta kattanut meta-analyysi havaitsi tällaisilla suunnitelmilla keskisuuren tai suuren vaikutuksen tavoitteiden saavuttamiseen, osittain siksi, että ne auttavat suojaamaan tavoitteita ei-toivotuilta vaikutteilta.

Muita asioita, jotka voivat auttaa:

• Muuta ympäristöä sen sijaan, että luottaisit tahdonvoimaan. Mitä ei ole kaapissa, sitä ei voi syödä.
• Huomaa yllykkeen takana oleva tunne. Oletko nälkäinen, vai oletko väsynyt, yksinäinen tai stressaantunut?
• Lykkää sen sijaan, että kieltäytyisit. Kun sanot itsellesi ”voin ottaa sen myöhemmin”, mielihalulla on mahdollisuus mennä ohi.

Big Five -tulos ei ole diagnoosi. Jos menetät hallinnan alkoholin, rahapelien, ruoan, shoppailun tai muiden asioiden suhteen ja se vaikuttaa terveyteesi, talouteesi tai ihmissuhteisiisi, kannattaa puhua lääkärin tai psykologin kanssa. Apua on saatavilla, ja se toimii.

Usein kysyttyä

Onko kohtuuttomuus sama asia kuin riippuvuus?

Ei. Kohtuuttomuus on normaali persoonallisuuden taipumus. Riippuvuus on kliininen tila, jossa käyttö jatkuu vakavista haitoista huolimatta. Korkea kohtuuttomuus voi lisätä ongelmien riskiä, mutta useimmille korkeita pisteitä saaville ei kehity riippuvuutta.

Tarkoittaako korkea kohtuuttomuus, että olen impulsiivinen kaikessa?

Ei. Osa-alue koskee lähinnä mielihaluja ja kiusauksia. Päätöksiin syöksymistä miettimättä niitä loppuun mitataan erikseen tunnollisuuden osa-alueella harkitsevuus. Voit olla huolellinen suurissa päätöksissä ja silti kokea vaikeaksi lopettaa yhteen keksiin.

Onko kyse tahdonvoimasta?

Vain osittain. Tutkimuksen mukaan tunteilla ja tilanteilla on suuri merkitys. Ihmiset, joilla näyttää olevan vahva tahdonvoima, ovat usein yksinkertaisesti hyviä välttämään kiusauksia jo alun perin.

Miten kohtuuttomuutta mitataan Big Five -testissä?

Testimme perustuu IPIP-NEO-120-mittariin, jossa kutakin osa-aluetta mitataan neljällä väittämällä. Kohtuuttomuuden väittämät koskevat sitä, mässäiletkö, sekä (käänteisesti) sitä, mässäiletkö harvoin, vastustatko helposti houkutuksia ja pystytkö hallitsemaan mielihalujasi. Lue tulosta merkkinä toimintatavasta, älä täydellisenä kuvauksena sinusta.

Katso, missä sijoitut

Kohtuuttomuus on vain yksi neuroottisuuden kuudesta osa-alueesta. Voit kamppailla mielihalujen kanssa ja silti saada matalat pisteet ahdistuneisuudessa, vihaisuudessa tai masentuneisuudessa.

Tee Big Five -testi ja näe koko profiilisi kaikkine 30 osa-alueineen.

Lähteet

• Hofmann, W., Baumeister, R. F., Förster, G. & Vohs, K. D. (2012). Everyday temptations: An experience sampling study of desire, conflict, and self-control. Journal of Personality and Social Psychology, 102(6), 1318–1335.
• Tice, D. M., Bratslavsky, E. & Baumeister, R. F. (2001). Emotional distress regulation takes precedence over impulse control: If you feel bad, do it! Journal of Personality and Social Psychology, 80(1), 53–67.
• Cyders, M. A. & Smith, G. T. (2008). Emotion-based dispositions to rash action: Positive and negative urgency. Psychological Bulletin, 134(6), 807–828.
• Coskunpinar, A., Dir, A. L. & Cyders, M. A. (2013). Multidimensionality in impulsivity and alcohol use: A meta-analysis using the UPPS model of impulsivity. Alcoholism: Clinical and Experimental Research, 37(9), 1441–1450.
• Gollwitzer, P. M. & Sheeran, P. (2006). Implementation intentions and goal achievement: A meta-analysis of effects and processes. Advances in Experimental Social Psychology, 38, 69–119.
• Johnson, J. A. (2014). Measuring thirty facets of the Five Factor Model with a 120-item public domain inventory: Development of the IPIP-NEO-120. Journal of Research in Personality, 51, 78–89.