Haavoittuvuus: miksi jotkut lamaantuvat paineen alla?

Koe alkaa. Avaat tehtäväpaperin, luet ensimmäisen kysymyksen, ja päässä on yhtäkkiä tyhjää. Kaikki, mitä tiesit eilen, on poissa.

Tai se tapahtuu töissä: kolme asiaa menee pieleen yhtä aikaa, puhelin soi lakkaamatta, etkä tiedä, mistä aloittaa. Sydän hakkaa, ja haluat vain pois.

Samaan aikaan vieressäsi istuva työtoveri hoitaa rauhallisesti asian kerrallaan.

Miksi jotkut lamaantuvat tai panikoivat paineen alla, kun taas toisten pää pysyy kirkkaana?

Psykologit kuvaavat osaa tästä erosta haavoittuvuuden osa-alueella. Big Five -mallissa se on yksi neuroottisuuden kuudesta osa-alueesta. Se kuvaa, kuinka hyvin selviydyt, kun stressi iskee: pysyykö pääsi kylmänä, vai tunnetko olevasi ylivoimaisen tilanteen edessä, sekaisin ja avuton.

Mitä haavoittuvuus tarkoittaa?

Big Five -mallissa haavoittuvuus koskee sitä, miten reagoit, kun vaatimukset kasautuvat. Se ei koske sitä, kuinka herkkä tai avoin olet ihmisenä, kuten sanaa joskus arkikielessä käytetään.

Korkeita pisteitä saavat tunnistavat itsensä usein tästä:

• Panikoit helposti, kun tapahtuu jotain odottamatonta.
• Tunnet olevasi ylivoimaisen edessä, kun monta asiaa tapahtuu kerralla.
• Sinusta tuntuu joskus, ettet kykene selviytymään asioista.
• Kriisissä on vaikea ajatella selkeästi.
• Katsot yleensä muihin, että he ottaisivat ohjat, kun asiat käyvät vaikeiksi.

Korkeat pisteet eivät tarkoita, että olisit heikko tai ettet pystyisi käsittelemään vaikeita tilanteita. Ne tarkoittavat, että stressi maksaa sinulle enemmän ja että kykysi ajatella ja toimia selkeästi häiriintyy helpommin.

Olennaista ei ole se, kuinka paljon sinulla on stressiä, vaan se, kuinka voimakkaasti se horjuttaa tasapainoasi.

Ei enemmän stressiä, vaan voimakkaammat reaktiot

Onko neuroottisuudessa korkeita pisteitä saavien elämä yksinkertaisesti stressaavampaa?

Niall Bolger ja Elizabeth Schilling seurasivat 339:ää ihmistä, jotka raportoivat pienet päivittäiset stressitekijänsä ja mielialansa joka päivä kuuden viikon ajan. He halusivat tietää, voivatko neuroottisuudessa korkeita pisteitä saavat huonommin siksi, että he kohtasivat enemmän stressitekijöitä, vai siksi, että he reagoivat voimakkaammin samoihin.

Molemmilla oli osuutta. Yhdessä altistuminen ja reaktiivisuus selittivät yli 40 prosenttia neuroottisuudessa korkeita ja matalia pisteitä saavien välisestä erosta ahdingossa. Mutta reaktiivisuus painoi kaksi kertaa enemmän kuin altistuminen.

Tutkimus mittasi neuroottisuutta kokonaisuutena eikä pelkkää haavoittuvuuden osa-aluetta. Mutta se osoittaa tämän osa-alueen ytimeen: pääasiassa ei eroa stressin määrä, vaan se, kuinka kovaa se iskee.

Stressi vaikeuttaa ajattelua

Kun ihmiset sanovat ”menevänsä lukkoon” paineen alla, se ei ole pelkkä tunne.

Grant Shieldsin, Matthew Sazman ja Andrew Yonelinasin meta-analyysi vuodelta 2016 yhdisti kokeita, joissa ihmiset altistettiin akuutille stressille ja sitten annettiin kognitiivisia tehtäviä. Stressi heikensi työmuistia, kykyä pitää tietoa mielessä ja työstää sitä. Se heikensi myös kognitiivista joustavuutta, kykyä vaihtaa tehtävien ja ajattelutapojen välillä.

Juuri näitä kykyjä tarvitset, kun monta asiaa menee pieleen kerralla. Haavoittuvuudessa korkeita pisteitä saavat eivät ole vähemmän kyvykkäitä. Mutta kun stressi iskee kovemmin, suurempi osa tuosta kapasiteetista katoaa hetkellisesti.

Miksi taitavat ihmiset epäonnistuvat paineen alla

Sian Beilock ja Thomas Carr tutkivat tähän liittyvää ilmiötä: paineen alla sortumista (choking under pressure), jossa taitavat ihmiset suoriutuvat tavallista huonommin juuri siksi, että sillä on väliä.

Heidän kokeissaan golfin puttaus, taito, joka hyvin harjoiteltuna sujuu pitkälti autopilotilla, heikkeni paineen alla. Kirjaimiin perustuva laskutehtävä, joka vaati yhä vaiheittaista tarkkaavaisuutta, ei heikentynyt. Tutkijoiden mukaan selitys on, että paine saa meidät kiinnittämään huomiota liikkeisiin, jotka normaalisti sujuvat itsestään, ja huomio itsessään häiritsee taitoa.

Kiinnostavaa kyllä, sortuminen katosi, kun osallistujat olivat harjoitelleet puttaamista olosuhteissa, joiden tarkoitus oli tehdä heistä itsetietoisia. He tottuivat suoriutumaan tietoisina itsestään, eikä paine enää murtanut heitä.

Tutkimus koskee suorituspainetta yleisesti eikä persoonallisuuden osa-aluetta. Mutta se osoittaa jotain hyödyllistä: paineeseen voi tottua harjoittelemalla olosuhteissa, jotka muistuttavat todellista tilannetta.

Haavoittuvuus ei ole sama asia kuin ahdistuneisuus tai heikko itseluottamus

Haavoittuvuus sekoitetaan usein kahteen muuhun osa-alueeseen.

Ahdistuneisuus koskee lähinnä sitä, mitä tapahtuu etukäteen: huolta ja jännittyneisyyttä siitä, mikä voisi mennä pieleen. Haavoittuvuus koskee sitä, mitä tapahtuu tilanteen aikana: menetätkö otteesi, kun paine todella kohdistuu sinuun. Jotkut murehtivat viikkoja mutta selviytyvät hyvin h-hetkellä. Toiset tuskin murehtivat lainkaan, mutta panikoivat, kun tilanne tulee.

Minäpystyvyys, joka kuuluu tunnollisuuteen, koskee uskoasi siihen, että saat asiat tehtyä. Se on osittain päällekkäinen haavoittuvuuden kanssa, mutta laajempi ja rauhallisempi: se koskee yleistä luottamustasi omaan osaamiseesi, ei reaktiotasi tiukan paikan tullen.

Osa-alue eroaa myös kliinisessä psykologiassa käytetystä haavoittuvuus–stressi-mallista, jolla selitetään, miksi jotkut sairastuvat psyykkisesti. Voit lukea siitä lisää artikkelista Haavoittuvuus ja stressi.

Mitä korkeat tai matalat pisteet tarkoittavat?

Korkea haavoittuvuus

Paine ja kaaos vaikuttavat sinuun voimakkaasti, ja saatat tuntea olevasi ylivoimaisen edessä aiemmin kuin muut. Vaativina aikoina on viisasta suojata itseään liian monilta samanaikaisilta vaatimuksilta.

Moni korkeita pisteitä saava on myös hyvin tietoinen rajoistaan ja hyvä pyytämään apua. Se on usein vahvuus, ei heikkous. He myös ottavat kriisit yleensä vakavasti sen sijaan, että aliarvioisivat niitä.

Matala haavoittuvuus

Pysyt yleensä rauhallisena ja selväpäisenä paineen alla, ja muut saattavat katsoa sinuun, kun meno käy kiireiseksi. Kriisit ovat epämiellyttäviä, mutta ne lamaannuttavat sinut harvoin.

Kääntöpuolena voi olla, että otat liikaa hoitaaksesi, koska pystyt siihen, tai että sinun on vaikea ymmärtää, että muilla on vaikeaa. Rauhallisuus ei ole sama asia kuin se, ettei mikään vaikuttaisi sinuun; stressi voi verottaa, vaikka se ei näkyisi.

Molemmat kuvaukset koskevat tyypillisiä taipumuksia, eivät sääntöjä, jotka pätisivät jokaisessa tilanteessa.

Arjessa

• Työssä: Määräajat, keskeytykset ja monta tehtävää kerralla ovat kaikkein raskaimpia. Kun kirjoitat ylös seuraavan yksittäisen askeleen, kaaos voi muuttua hallittavaksi.
• Kokeet ja esitykset: Kun harjoittelet realistisissa olosuhteissa, ajastimen kanssa tai yleisön edessä, todellinen tilanne tuntuu vähemmän vieraalta.
• Kotona sattuvissa kriiseissä: Yksinkertainen etukäteen tehty suunnitelma, kuten kenelle soittaa ja mitä tehdä ensin, vähentää tarvetta ajatella selkeästi sillä hetkellä.
• Ihmissuhteissa: Auttaa, kun kerrot läheisillesi, että tarvitset hetken aikaa koota itsesi, kun meno käy kiireiseksi.

Voiko haavoittuvuus muuttua?

Persoonallisuus on melko pysyvä, mutta ei kiveen hakattu.

Laaja katsaus vuodelta 2017 yhdisti 207 tutkimusta ja havaitsi, että psykologisiin interventioihin liittyi selviä muutoksia mitatuissa persoonallisuuden piirteissä, erityisesti tunne-elämän tasapainoisuudessa eli matalammassa neuroottisuudessa. Muutokset näkyivät usein muutamassa kuukaudessa ja säilyivät seurannassa.

Myös sillä, miten tulkitset kehon stressireaktion, näyttää olevan merkitystä. Jeremy Jamieson, Matthew Nock ja Wendy Berry Mendes pyysivät osaa osallistujista ajattelemaan hakkaavaa sydäntään ja nopeaa hengitystään stressaavan tehtävän aikana merkkinä siitä, että keho valmistautui suoritukseen. Verrokkiryhmiin verrattuna näiden osallistujien sydän- ja verenkiertoelimistön stressivaste oli terveempi, ja he kiinnittivät vähemmän huomiota kielteiseen tietoon.

Muita asioita, jotka voivat auttaa:

• Pilko tilanne yhdeksi asiaksi kerrallaan. Kysy: mikä on aivan seuraava askel?
• Hengitä hitaasti minuutin ajan ennen kuin toimit. Se antaa ajattelullesi mahdollisuuden ottaa kiinni.
• Harjoittele paineen alla turvallisissa ympäristöissä, jotta todellinen tilanne tuntuu tutummalta.

Big Five -tulos ei ole diagnoosi. Jos stressi johtaa usein paniikkiin tai tunnet pitkään, ettet selviydy arjesta, voi auttaa, kun puhut lääkärin tai psykologin kanssa.

Usein kysyttyä

Tarkoittaako korkea haavoittuvuus, että olen heikko?

Ei. Osa-alue mittaa, kuinka voimakkaasti stressi vaikuttaa sinuun, ei luonnettasi tai arvoasi. Moni haavoittuvuudessa korkeita pisteitä saava saavuttaa paljon, mutta tarvitsee siihen enemmän palautumista ja parempaa suunnittelua.

Onko haavoittuvuus sama asia kuin paniikkihäiriö?

Ei. Paniikkihäiriö on kliininen tila, johon kuuluu toistuvia, odottamattomia paniikkikohtauksia. Osa-alue kuvaa normaalia taipumusta tuntea olevansa ylivoimaisen edessä paineen alla, ja sitä on kaikilla jossain määrin.

Voinko saada matalat pisteet ahdistuneisuudessa mutta korkeat haavoittuvuudessa?

Kyllä. Voit murehtia vähän etukäteen ja silti tuntea olevasi ylivoimaisen edessä, kun tilanne on todella käsillä. Se on yksi syy, miksi osa-alueet kertovat enemmän kuin neuroottisuuden kokonaispistemäärä.

Miten haavoittuvuutta mitataan Big Five -testissä?

Testimme perustuu IPIP-NEO-120-mittariin, jossa kutakin osa-aluetta mitataan neljällä väittämällä. Haavoittuvuuden väittämät koskevat sitä, panikoitko helposti, käyvätkö tapahtumat sinulle ylivoimaisiksi ja tunnetko, ettet kykene selviytymään asioista, sekä (käänteisesti) sitä, pysytkö rauhallisena paineen alla. Lue tulosta merkkinä toimintatavasta, älä täydellisenä kuvauksena sinusta.

Katso, missä sijoitut

Haavoittuvuus on vain yksi neuroottisuuden kuudesta osa-alueesta. Voit tuntea olevasi ylivoimaisen edessä paineen alla ja silti saada matalat pisteet vihaisuudessa, masentuneisuudessa tai kohtuuttomuudessa.

Tee Big Five -testi ja näe koko profiilisi kaikkine 30 osa-alueineen.

Lähteet

• Bolger, N. & Schilling, E. A. (1991). Personality and the problems of everyday life: The role of neuroticism in exposure and reactivity to daily stressors. Journal of Personality, 59(3), 355–386.
• Shields, G. S., Sazma, M. A. & Yonelinas, A. P. (2016). The effects of acute stress on core executive functions: A meta-analysis and comparison with cortisol. Neuroscience & Biobehavioral Reviews, 68, 651–668.
• Beilock, S. L. & Carr, T. H. (2001). On the fragility of skilled performance: What governs choking under pressure? Journal of Experimental Psychology: General, 130(4), 701–725.
• Jamieson, J. P., Nock, M. K. & Mendes, W. B. (2012). Mind over matter: Reappraising arousal improves cardiovascular and cognitive responses to stress. Journal of Experimental Psychology: General, 141(3), 417–422.
• Roberts, B. W. ym. (2017). A systematic review of personality trait change through intervention. Psychological Bulletin, 143(2), 117–141.
• Johnson, J. A. (2014). Measuring thirty facets of the Five Factor Model with a 120-item public domain inventory: Development of the IPIP-NEO-120. Journal of Research in Personality, 51, 78–89.