Vihaisuus: miksi joillakin kiehahtaa niin nopeasti?

Joku etuilee jonossa. Työtoveri ottaa kunnian ideastasi. Tulostin jumittaa kolmatta kertaa tänään.

Yksi kohauttaa olkapäitään ja jatkaa eteenpäin. Toinen tuntee kuumuuden nousevan rinnassaan ja on yhä ärtynyt tunnin päästä.

Miksi joillakin kiehahtaa niin nopeasti, kun taas toiset tuskin tuntuvat huomaavan?

Osa vastauksesta liittyy siihen, mitä psykologit kutsuvat vihaisuudeksi. Big Five -mallissa se on yksi neuroottisuuden kuudesta osa-alueesta. Osa-alue kuvaa, kuinka helposti tunnet ärtymystä, turhautumista ja vihaa, erityisesti kun asiat eivät mene haluamallasi tavalla tai koet tulleesi kohdelluksi epäreilusti.

Mitä vihaisuus tarkoittaa?

Big Five -mallissa vihaisuus koskee tunnetta, ei käyttäytymistä. Osa-alue mittaa, kuinka nopeasti ja kuinka usein viha herää, ei sitä, huudatko, paiskotko ovia tai lyötkö jotakuta.

Korkeita pisteitä saavat tunnistavat itsensä usein tästä:

• Ärsyynnyt helposti pienistä asioista, kuten viivästyksistä, melusta tai muiden huolimattomuudesta.
• Reagoit voimakkaasti, kun koet tulleesi huijatuksi tai kohdelluksi epäreilusti.
• Menetät joskus malttisi ja kadut sitä jälkeenpäin.
• Voit olla ärtynyt vielä pitkään tilanteen jälkeen.
• Muut saattavat kuvata sinua lyhytpinnaiseksi.

Tämä ei tarkoita, että olisit aggressiivinen ihminen. Moni korkeita pisteitä saava tuntee paljon vihaa, mutta pitää sen sisällään tai ilmaisee sen rauhallisesti.

Olennaista on se, kuinka helposti viha laukeaa, ei se, mitä teet sillä.

Auttaako höyryjen päästäminen? Nyrkkeilysäkkikoe

Moni uskoo, että viha on kuin höyry painekattilassa: päästä vähän ulos, niin paine laskee. Lyö tyynyä, huuda autossa, lähde rankalle juoksulenkille.

Psykologi Brad Bushman testasi tätä ajatusta. Hän suututti ensin osallistujat ja antoi sitten osan heistä lyödä nyrkkeilysäkkiä samalla kun he ajattelivat ihmistä, joka oli ärsyttänyt heitä. Toiset löivät säkkiä ajatellen kuntonsa kohottamista, ja kolmas ryhmä ei tehnyt mitään.

Tulos oli painekattilateorian vastainen. Ryhmä, joka löi säkkiä ajatellen suututtajaansa, oli jälkeenpäin kaikkein vihaisin. He olivat myös aggressiivisimpia, kun he myöhemmin saivat tilaisuuden pommittaa tuota ihmistä kovalla äänellä.

Pelkkä tekemättä jättäminen toimi paremmin kuin höyryjen päästäminen.

Mikä todella viilentää vihaa

Vuonna 2024 Sophie Kjærvik ja Brad Bushman julkaisivat laajan meta-analyysin 154 tutkimuksesta, joissa oli yli 10 000 osallistujaa. He vertasivat fyysistä virittyneisyyttä nostavia toimintoja, kuten säkin lyömistä, hölkkää tai pyöräilyä, sitä laskeviin toimintoihin, kuten hitaaseen hengitykseen, tietoiseen läsnäoloon ja meditaatioon.

Virittyneisyyttä laskevat toiminnot vähensivät sekä vihaa että aggressiota, ja vaikutus säilyi eri ikäryhmissä, sukupuolilla, kulttuureissa ja ympäristöissä. Virittyneisyyttä nostavilla toiminnoilla ei ollut kokonaisvaikutusta.

Tämä ei tarkoita, että liikunta olisi sinulle haitaksi. Se tarkoittaa vain, että rankka treeni ei ole luotettava tapa päästä vihasta eroon sillä hetkellä. Lämmön laskeminen toimii paremmin kuin höyryjen päästäminen.

Ota etäisyyttä sen sijaan, että kelaisit tapahtunutta

Toinen syy siihen, että viha jää päälle, on se, että kelaamme tapahtunutta mielessämme yhä uudelleen.

Tutkijat Ethan Kross, Özlem Ayduk ja Walter Mischel pyysivät ihmisiä palauttamaan mieleen kokemuksen, joka oli suututtanut heitä. Osaa kehotettiin elämään se uudelleen omin silmin. Toisia kehotettiin ottamaan etäisyyttä ja katsomaan tilannetta kauempaa, ikään kuin ulkopuolisena tarkkailijana, ja kysymään, miksi he olivat tunteneet niin kuin tunsivat.

Ne, jotka yhdistivät etäisyyden ”miksi”-kysymykseen, kokivat vähemmän kuumaa, kielteistä tunnetta palaavan kuin ne, jotka elivät tilanteen uudelleen läheltä. Tutkijoiden mukaan tämä etäisyys mahdollistaa kivuliaan kokemuksen pohtimisen ilman, että sitä vain märehtii.

Tutkimus koski vihan muistelemista, ei erityisesti vihaisuudessa korkeita pisteitä saavia. Mutta se osoittaa keinon, jota kuka tahansa voi kokeilla: katso tilannetta ikään kuin se olisi tapahtunut jollekulle muulle.

Vihaisuus ei ole sama asia kuin aggressio

Tämä on tärkeä ero.

Vuonna 2006 tehty meta-analyysi tarkasteli, miten persoonallisuus liittyy todelliseen aggressiiviseen käyttäytymiseen kokeissa. Piirteenä ilmenevä vihaisuus oli yhteydessä aggressioon lähinnä silloin, kun ihmisiä provosoitiin, ei neutraaleissa olosuhteissa. Piirteenä ilmenevä ärtyisyys ja aggressiivisuus puolestaan olivat yhteydessä aggressioon kummassakin tilanteessa.

Toisin sanoen helposti suuttuminen ei automaattisesti tee sinusta aggressiivista. Se, muuttuuko viha vihamieliseksi käytökseksi, riippuu muustakin kuin tästä yhdestä osa-alueesta.

Big Five -mallissa paljon siitä riippuu sovinnollisuudesta, erityisesti sen osa-alueesta yhteistyökyky. Kaksi ihmistä voi tuntea yhtä suurta vihaa, kun työtoveri ei pysy määräajassa. Sovinnollisuudessa korkeita pisteitä saava nielee sen tai ottaa asian puheeksi kohteliaasti. Sovinnollisuudessa matalia pisteitä saava sanoo suoraan, mitä ajattelee.

Siksi vihaisuuden osa-aluetta kannattaa lukea yhdessä muun profiilisi kanssa.

Mitä korkeat tai matalat pisteet tarkoittavat?

Korkea vihaisuus

Reagoit nopeasti ja voimakkaasti, kun jokin tuntuu väärältä, epäreilulta tai turhauttavalta. Se voi olla kuluttavaa sinulle ja ympärilläsi oleville, ja saatat joskus katua sitä, miten reagoit.

Mutta vihalla on myös tehtävänsä. Monella korkeita pisteitä saavalla on vahva oikeudentaju, ja he puuttuvat ensimmäisinä asiaan, kun jotakuta kohdellaan huonosti. Viha antaa energiaa muuttaa asioita.

Matala vihaisuus

Ärsyynnyt harvoin, ja kun ärsyynnyt, se menee nopeasti ohi. Muut kokevat sinut usein leppoisaksi ja kärsivälliseksi.

Kääntöpuolena voi olla, että siedät liikaa tai että muut eivät huomaa, kun jokin on sinulle oikeasti tärkeää. Matala vihaisuus ei ole sama asia kuin rajojen puuttuminen.

Molemmat kuvaukset koskevat tyypillisiä taipumuksia, eivät sääntöjä, jotka pätisivät jokaisessa tilanteessa.

Arjessa

• Työssä: Korkea vihaisuus voi johtaa konflikteihin pienistä asioista, mutta myös valmiuteen nostaa esiin ongelmia, joita muut sivuuttavat. Kun odotat hetken ennen sähköpostin lähettämistä, se kannattaa usein.
• Parisuhteessa: Moni pari ei riitele itse asiasta vaan sävystä. Auttaa, kun sovitte tauosta, kun tunteet kuumenevat.
• Liikenteessä: Autoilu on klassinen laukaisija, koska muiden virheet tuntuvat henkilökohtaisilta etkä voi vastata niihin.
• Verkossa: Kommenttipalstat palkitsevat nopeat, vihaiset reaktiot. Korkeita pisteitä saavat voivat hyötyä säännöstä olla vastaamatta heti.

Voiko vihaisuus muuttua?

Kyllä, sekä se, kuinka usein suutut, että se, mitä teet vihallesi.

Edellä kuvattu tutkimus osoittaa samaan suuntaan: keinot, jotka rauhoittavat kehoa, toimivat paremmin kuin keinot, joilla viha ”päästetään ulos”. Hidas hengitys, muutama minuutti tietoista läsnäoloa tai pelkkä odottaminen ennen vastaamista ovat yksinkertaisia tapoja aloittaa.

Muita asioita, jotka voivat auttaa:

• Huomaa kehosi varhaiset merkit, kuten kireä leuka tai kohoavat hartiat, ennen kuin viha ottaa vallan.
• Kysy, mitä viha yrittää kertoa sinulle. Usein se osoittaa tarpeeseen tai rajaan, joka ansaitsee tulla sanotuksi ääneen, rauhallisesti.
• Katso tilannetta ulkopuolelta, ikään kuin se tapahtuisi ystävällesi.

Big Five -tulos ei ole diagnoosi. Jos viha karkaa usein hallinnasta, vahingoittaa ihmissuhteitasi tai johtaa väkivaltaan tai uhkailuun, kannattaa puhua lääkärin tai psykologin kanssa. Vihanhallintaohjelmia on tutkittu hyvin, ja niistä voi olla apua.

Usein kysyttyä

Onko vihan tukahduttaminen epäterveellistä?

Riippuu siitä, mitä tukahduttamisella tarkoitetaan. Sen teeskenteleminen, ettei mitään tapahtunut, samalla kun märehtii asiaa sisällään, on harvoin hyödyllistä. Mutta ensin rauhoittuminen ja sitten sen sanominen, mikä häiritsi, ei ole tukahduttamista, ja se toimii yleensä paremmin kuin kaiken purkaminen kerralla.

Onko korkea vihaisuus sama asia kuin huono ihminen?

Ei. Osa-alue mittaa, kuinka helposti tunnet vihaa, ei sitä, miten kohtelet muita. Moni vihaisuudessa korkeita pisteitä saava on lämmin, lojaali ja reilu.

Miksi jotkut suuttuvat erityisesti epäoikeudenmukaisuudesta?

Tunne siitä, että on tullut huijatuksi tai kohdelluksi epäreilusti, on yksi yleisimmistä vihan laukaisijoista. Tällä osa-alueella korkeita pisteitä saavat reagoivat usein erityisen voimakkaasti rikottuihin sääntöihin tai epäreiluun kohteluun, kohdistui se heihin itseensä tai muihin.

Miten vihaisuutta mitataan Big Five -testissä?

Testimme perustuu IPIP-NEO-120-mittariin, jossa kutakin osa-aluetta mitataan neljällä väittämällä. Vihaisuuden väittämät koskevat sitä, suututko helposti, ärsyynnytkö helposti ja menetätkö malttisi, sekä (käänteisesti) sitä, ettet ärsyynny helposti. Lue tulosta merkkinä toimintatavasta, älä täydellisenä kuvauksena sinusta.

Katso, missä sijoitut

Vihaisuus on vain yksi neuroottisuuden kuudesta osa-alueesta. Voit olla lyhytpinnainen ja silti saada matalat pisteet ahdistuneisuudessa, masentuneisuudessa tai haavoittuvuudessa.

Tee Big Five -testi ja näe koko profiilisi kaikkine 30 osa-alueineen.

Lähteet

• Bushman, B. J. (2002). Does venting anger feed or extinguish the flame? Catharsis, rumination, distraction, anger, and aggressive responding. Personality and Social Psychology Bulletin, 28(6), 724–731.
• Kjærvik, S. L. & Bushman, B. J. (2024). A meta-analytic review of anger management activities that increase or decrease arousal: What fuels or douses rage? Clinical Psychology Review, 109, 102414.
• Kross, E., Ayduk, O. & Mischel, W. (2005). When asking "why" does not hurt: Distinguishing rumination from reflective processing of negative emotions. Psychological Science, 16(9), 709–715.
• Bettencourt, B. A., Talley, A., Benjamin, A. J. & Valentine, J. (2006). Personality and aggressive behavior under provoking and neutral conditions: A meta-analytic review. Psychological Bulletin, 132(5), 751–777.
• Johnson, J. A. (2014). Measuring thirty facets of the Five Factor Model with a 120-item public domain inventory: Development of the IPIP-NEO-120. Journal of Research in Personality, 51, 78–89.