Masentuneisuus: miksi jotkut tuntevat itsensä alakuloisiksi useammin kuin toiset?

On sunnuntai-ilta. Mitään erityistä ei ole tapahtunut, mutta raskas, harmaa tunne laskeutuu ylle. Suunnitelmat, joita odotit innolla, tuntuvat yhtäkkiä merkityksettömiltä, ja on vaikea saada mitään aloitettua.

Joillekin tämä on harvinainen vieras. Toisille se tulee usein, ja ilman ilmeistä syytä.

Miksi jotkut ovat alttiimpia alakulolle kuin toiset, vaikka elämä menee kohtuullisen hyvin?

Psykologit kuvaavat osaa tästä erosta masentuneisuuden osa-alueella. Big Five -mallissa se on yksi neuroottisuuden kuudesta osa-alueesta. Se kuvaa, kuinka helposti tunnet surua, alakuloa ja lannistuneisuutta ja kuinka usein sinulta puuttuu energiaa ja tarmoa.

Mitä masentuneisuus tarkoittaa?

Nimi voi johtaa harhaan. Big Five -mallin masentuneisuuden osa-alue ei mittaa masennusta sairautena. Se mittaa normaalia persoonallisuuden taipumusta, joka kaikilla on jossain määrin: kuinka altis olet alakulolle ja sille, että tunnet olosi huonoksi itsesi suhteen.

Korkeita pisteitä saavat tunnistavat itsensä usein tästä:

• Olet usein alakuloinen tai mieli maassa, joskus ilman selvää syytä.
• Voit olla ankara itsellesi etkä toisinaan pidä siitä, kuka olet.
• Sinun on vaikea päästä liikkeelle, jopa asioissa, joista yleensä nautit.
• Vastoinkäymiset voivat tuntua sinusta raskaammilta ja kestää pidempään kuin muilla.
• Sinusta voi tuntua, että asiat ovat toivottomia, vaikka ne ovat oikeastaan vain vaikeita.

Korkeat pisteet eivät tarkoita, että olisit sairas. Monella korkeita pisteitä saavalla ei ole koskaan ollut masennusjaksoa, ja monella on hyvä elämä läheisine ihmissuhteineen ja merkityksellisine töineen.

Olennaista on se, kuinka helposti mielialasi kallistuu alaspäin ja kuinka kauan kestää, että se nousee takaisin.

Persoonallisuus ja masennus liittyvät toisiinsa

Laaja meta-analyysi vuodelta 2010 yhdisti 175 tutkimusta selvittääkseen, miten Big Five -piirteet ovat yhteydessä masennukseen, ahdistuneisuushäiriöihin ja päihdehäiriöihin aikuisilla.

Kaikilla diagnoosiryhmillä oli korkea neuroottisuus, ja keskimääräinen ero ilman häiriöitä oleviin oli suuri. Neuroottisuus oli kaikkialla vahvin yhteys. Monilla ryhmillä oli myös matala ekstroversio, ja matalan ekstroversion suurin vaikutus löytyi dystymiasta, pitkäkestoisesta masennuksen muodosta.

Analyysi mittasi laajaa piirrettä eikä pelkkää masentuneisuuden osa-aluetta, ja se osoittaa yhteyksiä, ei syitä. Mutta se selittää, miksi tutkijat pitävät neuroottisuutta tärkeänä riskitekijänä: se nostaa todennäköisyyttä ratkaisematta lopputulosta.

Märehtiminen: kun ajattelu pahentaa oloa

Miksi jotkut alakuloiset hetket menevät ohi, kun taas toiset syvenevät?

Psykologi Susan Nolen-Hoeksema tutki suuren osan urastaan märehtimistä: tapaa ajatella yhä uudelleen sitä, kuinka huono olo on, miksi sitä tuntee ja mitä se tarkoittaa.

Vuonna 2000 tehdyssä tutkimuksessa hän havaitsi, että ihmiset, joilla oli taipumus märehtiä alakuloisina, sairastuivat myöhemmin todennäköisemmin masennushäiriöihin, mukaan lukien uudet masennusjaksot. Märehtiminen ennusti myös ahdistusoireita.

Märehtiminen tuntuu ongelmanratkaisulta. Yrität ymmärtää, miksi sinulla on paha olla. Mutta lähinnä se pitää huomiosi pahassa olossa, ja se yleensä voimistaa sitä.

Persoonallisuuden piirre ei ole sama asia kuin sairaus

Tämä on kaikkein tärkein ero.

Masennus sairautena on kliininen tila, jonka oireet kestävät pitkään ja vaikuttavat selvästi uneen, ruokahaluun, energiaan, keskittymiseen ja toimintakykyyn. Vain lääkäri tai psykologi voi tehdä tämän diagnoosin.

Masentuneisuuden osa-alue koskee alttiutta. Voit saada korkeat pisteet etkä koskaan sairastua, ja voit saada matalat pisteet ja silti masentua raskaan menetyksen tai vaikean ajanjakson jälkeen.

Lumelääkekontrolloitu tutkimus vuodelta 2009 havainnollistaa eroa. Keskivaikeasta tai vaikeasta masennuksesta kärsivät aikuiset saivat masennuslääkettä, kognitiivista terapiaa tai lumelääkettä. Lumelääkettä saaneiden potilaiden masennus lievittyi huomattavasti, mutta heidän neuroottisuuspisteensä tuskin muuttuivat. Sairaus ja persoonallisuuden piirre eivät muuttuneet samalla tavalla.

Osa-alue eroaa myös matalasta iloisuudesta, joka on ekstroversion osa-alue. Iloisuus koskee sitä, kuinka usein tunnet iloa ja innostusta. Masentuneisuus koskee sitä, kuinka usein tunnet surua ja lannistuneisuutta. Voit nauraa paljon ja silti kokea raskaan mielialan jaksoja, ja voit olla hiljainen ja vakava olematta surullinen.

Mitä korkeat tai matalat pisteet tarkoittavat?

Korkea masentuneisuus

Olet alttiimpi alakulon, itsekritiikin ja vähäisen energian jaksoille. Se voi tehdä arjesta raskaampaa, ja voi olla viisasta pitää itsestään erityistä huolta vaativina aikoina.

Moni korkeita pisteitä saava on myös pohdiskeleva, rehellinen vaikeiden tunteiden suhteen ja hyvä kohtaamaan muita, joilla on vaikeaa.

Matala masentuneisuus

Olet harvoin pitkään alakuloinen ja pidät yleensä itsestäsi sellaisena kuin olet. Vastoinkäymiset ovat epämiellyttäviä, mutta ne pysäyttävät sinut harvoin.

Se ei tarkoita, että olisit suojassa masennukselta. Elämän tapahtumat voivat koskettaa ketä tahansa. Matalat pisteet tarkoittavat lähinnä, ettei alakulo ole oletustilasi.

Molemmat kuvaukset koskevat tyypillisiä taipumuksia, eivät sääntöjä, jotka pätisivät jokaisessa tilanteessa.

Arjessa

• Työssä: Vähäinen energia voi vaikeuttaa tehtävien, yksinkertaistenkin, aloittamista. Niiden pilkkominen pieniin vaiheisiin auttaa usein paljon.
• Ihmissuhteissa: Kun olet alakuloinen, on houkuttelevaa vetäytyä. Kun kerrot läheiselle, miten voit, se auttaa yleensä enemmän kuin odotat.
• Minäkuva: Korkeita pisteitä saavat voivat olla itsensä ankarimpia arvostelijoita. Kysy itseltäsi, puhuisitko ystävällesi niin kuin puhut itsellesi.
• Vuodenajat ja rutiinit: Moni huomaa, että uni, valo, liikunta ja säännölliset rutiinit vaikuttavat mielialaan enemmän kuin luulisi.

Voiko masentuneisuus muuttua?

Kyllä. Sekä mieliala että taustalla oleva taipumus voivat muuttua.

Toiminnallinen aktivointi (behavioural activation) on yksi parhaiten tutkituista menetelmistä. Se perustuu yksinkertaiseen ajatukseen: sen sijaan, että odottaisit, kunnes sinua huvittaa tehdä jotain, suunnittelet pieniä, merkityksellisiä tekemisiä ja teet ne silti, jotta mieliala voi seurata toimintaa. Vuonna 2014 tehty 26 satunnaistetun tutkimuksen meta-analyysi havaitsi, että toiminnallinen aktivointi vähensi masennusoireita selvästi verrokkiasetelmiin verrattuna.

Edellä mainitussa vuoden 2009 tutkimuksessa sekä lääkitys että kognitiivinen terapia muuttivat neuroottisuutta enemmän kuin lumelääke. Persoonallisuus ei ole kiveen hakattu.

Muita asioita, jotka voivat auttaa:

• Huomaa, kun alat märehtiä, ja siirry johonkin konkreettiseen, mitä voit tehdä.
• Jatka toimintoja, jotka antavat sinulle hallinnan tunteen tai iloa, vaikka sinua ei huvittaisi.
• Huolehdi riittävästä unesta, päivänvalosta ja liikunnasta. Ne eivät ratkaise kaikkea, mutta ne auttavat.

Big Five -tulos ei ole diagnoosi. Jos olet alakuloinen useimpina päivinä kahden viikon ajan tai kauemmin tai se vaikuttaa uneesi, työhösi tai ihmissuhteisiisi, puhu lääkärin tai psykologin kanssa. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, hakeudu heti avun piiriin.

Usein kysyttyä

Tarkoittavatko korkeat pisteet masentuneisuudessa, että olen masentunut?

Eivät. Osa-alue mittaa persoonallisuuden taipumusta, ei sairautta. Moni korkeita pisteitä saava ei ole masentunut. Jos olet epävarma omasta tilanteestasi, puhu lääkärin kanssa.

Voinko saada korkeat pisteet masentuneisuudessa ja silti olla onnellinen?

Kyllä. Korkeat pisteet tarkoittavat, että olet alttiimpi alakuloisille jaksoille, eivät sitä, että olisit aina onneton. Monella on hyvä elämä ja paljon iloa, mutta he huomaavat mielialansa laskevan helpommin kuin muilla.

Miksi masentuneisuuden osa-alue kysyy, miten näen itseni?

Koska itsekritiikki ja alakulo kulkevat usein yhdessä. Itsestään pitämättömyys ja itsensä kanssa sinut oleminen ovat saman taipumuksen kaksi puolta, jota osa-alue yrittää tavoittaa.

Miten masentuneisuutta mitataan Big Five -testissä?

Testimme perustuu IPIP-NEO-120-mittariin, jossa kutakin osa-aluetta mitataan neljällä väittämällä. Masentuneisuuden väittämät koskevat sitä, oletko usein alakuloinen, pidätkö itsestäsi ja oletko usein mieli maassa, sekä (käänteisesti) sitä, oletko sinut itsesi kanssa. Lue tulosta merkkinä toimintatavasta, älä täydellisenä kuvauksena sinusta.

Katso, missä sijoitut

Masentuneisuus on vain yksi neuroottisuuden kuudesta osa-alueesta. Voit olla altis alakulolle ja silti saada matalat pisteet vihaisuudessa, ahdistuneisuudessa tai haavoittuvuudessa.

Tee Big Five -testi ja näe koko profiilisi kaikkine 30 osa-alueineen.

Lähteet

• Kotov, R., Gamez, W., Schmidt, F. & Watson, D. (2010). Linking "big" personality traits to anxiety, depressive, and substance use disorders: A meta-analysis. Psychological Bulletin, 136(5), 768–821.
• Nolen-Hoeksema, S. (2000). The role of rumination in depressive disorders and mixed anxiety/depressive symptoms. Journal of Abnormal Psychology, 109(3), 504–511.
• Tang, T. Z., DeRubeis, R. J., Hollon, S. D., Amsterdam, J., Shelton, R. & Schalet, B. (2009). Personality change during depression treatment: A placebo-controlled trial. Archives of General Psychiatry, 66(12), 1322–1330.
• Ekers, D., Webster, L., Van Straten, A., Cuijpers, P., Richards, D. & Gilbody, S. (2014). Behavioural activation for depression; an update of meta-analysis of effectiveness and sub group analysis. PLOS ONE, 9(6), e100100.
• Johnson, J. A. (2014). Measuring thirty facets of the Five Factor Model with a 120-item public domain inventory: Development of the IPIP-NEO-120. Journal of Research in Personality, 51, 78–89.