Iloisuus: miksi jotkut ovat yksinkertaisesti onnellisempia?

Sataa, juna on myöhässä ja palaveri venyi. Työtoverisi nauraa asialle, keksii siitä jotain hauskaa sanottavaa ja on hyvällä tuulella lounaaseen mennessä.

Et sinäkään ole onneton. Et vain tunne samaa keveyttä, ja ihmettelet joskus, miten hän sen tekee.

Miksi joillakin tuntuu olevan sisäänrakennettu hyvä tuuli, kun taas toiset kokevat ilon hiljaisemmin tai harvemmin?

Osa selityksestä liittyy siihen, mitä psykologit kutsuvat iloisuudeksi. Big Five -mallissa se on yksi ekstroversion kuudesta osa-alueesta. Osa-alue kuvaa, kuinka usein koet myönteisiä tunteita, kuten iloa, innostusta ja riemua, ja kuinka herkästi näytät ne.

Mitä iloisuus tarkoittaa?

Persoonallisuuspsykologiassa iloisuus koskee myönteisiä tunteita: kuinka usein tunnet niitä, kuinka voimakkaasti ja kuinka paljon ne värittävät tapaasi kohdata maailma. Joissakin kyselyissä samaa osa-aluetta kutsutaan myönteisiksi tunteiksi (positive emotions).

Korkeita pisteitä saavat tunnistavat itsensä usein tästä:

• Säteilet iloa, ja muut huomaavat sen.
• Pidät paljon hauskaa, usein ihan tavallisissa tilanteissa.
• Rakastat elämää, vaikka se ei olisi täydellistä.
• Näet yleensä asioiden valoisan puolen.
• Naurat helposti ja innostut nopeasti.

Matalia pisteitä saavat kokevat myönteisiä tunteita harvemmin tai laimeampina. Se ei tarkoita, että he olisivat onnettomia tai masentuneita. Moni on tyytyväinen ja tasapainoinen, vain rauhallisemmalla ja vähäeleisemmällä tavalla.

Olennaista ei ole se, onko elämäsi hyvää, vaan se, kuinka usein ilo ja innostus nousevat pintaan.

Kuinka paljon onnellisuudesta on persoonallisuutta?

Tutkijat ovat pitkään kysyneet, kuinka paljon hyvinvoinnistamme persoonallisuus selittää.

Laaja katsaus vuodelta 2008 havaitsi, että aiemmat tutkimukset olivat aliarvioineet yhteyden, osittain siksi, että ne olivat niputtaneet yhteen hyvin erilaisia mittareita. Kun tutkijat sovittivat persoonallisuuden ja hyvinvoinnin mittarit huolellisemmin yhteen, persoonallisuus selitti jopa 39 prosenttia ihmisten välisistä hyvinvointieroista ja peräti 63 prosenttia, kun mittausvirhe korjattiin.

Laajempi meta-analyysi vuodelta 2020, jossa oli yli 330 000 osallistujaa, vahvisti, että neuroottisuus, ekstroversio ja tunnollisuus olivat hyvinvoinnin kannalta tärkeimmät piirteet. Se havaitsi myös, että yksittäiset osa-alueet ennustivat hyvinvointia noin 20 prosenttia paremmin kuin laajat piirteet. Se on yksi syy, miksi iloisuutta kannattaa tarkastella erikseen.

Asiassa on kuitenkin vivahde. Vuonna 2000 tehty tutkimus havaitsi, että ekstroversion ja miellyttävien tunteiden välinen yhteys oli kohtalainen tai vahva, kun ihmiset kuvasivat mielialaansa yleisesti, mutta heikompi, kun mielialaa mitattiin hetki hetkeltä arjessa. Se, kuinka onnellisiksi sanomme itseämme yleensä, ja se, miltä meistä tuntuu kullakin hetkellä, eivät ole aivan sama asia.

Onko onnellisuus geeneissä?

Jos persoonallisuudella on niin suuri merkitys, periytyykö onnellisuus?

Vuonna 2015 tehty meta-analyysi kävi läpi 30 kaksos- ja perhetutkimusta. Arviot vaihtelivat laajasti, 0:sta 64 prosenttiin. Kun tutkimukset yhdistettiin, noin 36 prosenttia ihmisten välisistä hyvinvointieroista voitiin lukea geenien ansioksi. Elämään tyytyväisyyden kohdalla luku oli 32 prosenttia.

Geeneillä on siis todellinen merkitys, mutta suurin osa vaihtelusta johtuu muista asioista: elämäntilanteesta, ihmissuhteista, terveydestä ja tekemistämme valinnoista. Iloisuus voi olla osittain temperamentin lahja, mutta se ei ole pysyvä kohtalo.

Onnelliset ihmiset menestyvät usein, eikä vain toisin päin

Oletamme usein, että menestys tekee ihmiset onnellisiksi. Tutkimuksen mukaan nuoli osoittaa myös toiseen suuntaan.

Laaja katsaus vuodelta 2005 yhdisti poikkileikkaus-, pitkittäis- ja koetutkimuksia. Onnelliset ihmiset menestyivät paremmin monilla alueilla, kuten avioliitossa, ystävyyssuhteissa, tuloissa, työsuorituksissa ja terveydessä. Tärkeää on, että onnellisuus tuli usein ennen menestystä, ja tekijät esittivät, että myönteiset tunteet voivat olla osasyy siihen.

Tutkimus koski onnellisuutta ja myönteisiä tunteita yleisesti eikä erityisesti iloisuuden osa-aluetta. Mutta se viittaa siihen, että usein iloa tuntevilla ihmisillä voi olla etu, joka ulottuu itse hyvää mieltä pidemmälle.

Iloisuus ei ole sama asia kuin masennuksen puuttuminen

Tämä on tärkeä ero.

Big Five -mallissa myönteiset tunteet kuuluvat ekstroversioon, kun taas kielteiset tunteet, kuten ahdistus, suru ja viha, kuuluvat neuroottisuuteen. Tämä tarkoittaa, että matalat pisteet iloisuudessa eivät ole sama asia kuin korkeat pisteet masentuneisuudessa.

Voit olla harvoin alakuloinen etkä silti tuntea erityistä innostusta. Ja voit olla altis alakulolle mutta silti pystyä nauramaan ja tuntemaan syvää iloa hyvinä hetkinä.

Iloisuus ei myöskään ole sama asia kuin optimismi suppeassa merkityksessä, eli odotus siitä, että asiat menevät hyvin. Optimismi koskee tulevaisuutta koskevia odotuksia, kun taas iloisuus koskee lähinnä niitä tunteita, joita tunnet nyt.

Big Five -tulos ei ole diagnoosi. Jos olet tuntenut olosi alakuloiseksi tai tyhjäksi pitkään, olet menettänyt kiinnostuksesi asioihin, joista ennen nautit, tai alakulo rajoittaa arkeasi, puhu lääkärin tai psykologin kanssa. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, hakeudu heti avun piiriin.

Mitä korkeat tai matalat pisteet tarkoittavat?

Korkea iloisuus

Tunnet usein iloa ja innostusta, ja näytät sen. Muut kokevat hyvän tuulesi usein tarttuvaksi, ja saatat kohottaa ryhmän tunnelmaa.

Kääntöpuolena voi olla, että vähättelet ongelmia, jotka pitäisi ottaa vakavasti, tai että muista tuntuu, ettet ymmärrä, kun heillä on vaikeaa.

Matala iloisuus

Koet myönteisiä tunteita hiljaisemmin tai harvemmin. Puhkeat harvemmin innostukseen, ja saatat vaikuttaa vakavalta tai rauhalliselta.

Se ei tarkoita, että olisit onneton. Moni matalia pisteitä saava on tyytyväinen ja harkitseva, ja heitä arvostetaan usein realistisina ja vakaina.

Molemmat kuvaukset koskevat tyypillisiä taipumuksia, eivät sääntöjä, jotka pätisivät jokaisessa tilanteessa.

Arjessa

• Työssä: Korkeita pisteitä saavat tuovat usein tiimiin energiaa ja voivat olla hyviä motivoimaan muita. Matalia pisteitä saavat tuovat usein mukaan maltillisen ja realistisen näkökulman, mikä on arvokasta, kun päätöksiä pitää tehdä.
• Parisuhteessa: Iloisuudessa korkeita pisteitä saava kumppani saattaa haluta piristää toista, kun tämä on surullinen. Joskus kuunteleminen auttaa enemmän kuin valoisan puolen näkeminen.
• Sosiaalisessa elämässä: Korkeita pisteitä saavia pidetään usein hyvänä seurana. Matalia pisteitä saavat saattavat huomata, että muut erehtyvät pitämään heidän rauhallisuuttaan tylsistymisenä tai onnettomuutena.
• Vaikeina aikoina: Myönteiset tunteet voivat toimia puskurina, mutta kukaan ei ole iloinen koko ajan. On myös tervettä sallia itselleen surullisuus.

Voiko iloisuus muuttua?

Persoonallisuus on melko pysyvä, mutta myönteisiin tunteisiin voi vaikuttaa.

Vuonna 2009 tehty meta-analyysi tarkasteli 51:tä positiivisen psykologian interventiota, joissa oli 4 266 osallistujaa. Ne olivat harjoituksia, joiden tavoitteena oli vahvistaa myönteisiä tunteita, käyttäytymistä tai ajatuksia. Keskimäärin ne lisäsivät hyvinvointia ja vähensivät masennusoireita.

Laaja katsaus vuodelta 2017 yhdisti 207 tutkimusta persoonallisuuden muuttumisesta terapian ja muiden interventioiden avulla. Tunne-elämän tasapainoisuus muuttui eniten, seuraavaksi ekstroversio.

Laajassa aikuisia koskevassa pitkittäistutkimuksessa, jossa käytettiin kyselyä, jonka mallin mukaan testimme osa-alueet on rakennettu, myönteiset tunteet noudattivat kaarevaa kulkua ja olivat huipussaan noin 60 vuoden iässä.

Jos haluat arkeesi enemmän iloa, voit kokeilla esimerkiksi näitä:

• Vietä aikaa ihmisten kanssa, joista pidät. Arkea koskevat tutkimukset viittaavat siihen, että sosiaalinen käyttäytyminen kohottaa useimpien mielialaa, kuten kerromme artikkelissamme seurallisuudesta.
• Pane merkille hyvät hetket, pienetkin, ja nauti niistä.
• Tee asioita, joista ennen nautit, vaikka sinua ei etukäteen huvittaisi.
• Muista, että rauhallinen mieliala ei ole ongelma, joka pitäisi korjata.

Usein kysyttyä

Ovatko iloiset ihmiset aina onnellisia?

Eivät. Iloisuus koskee sitä, kuinka usein koet myönteisiä tunteita, ei sitä, vältätkö kielteisiä. Myös iloiset ihmiset tuntevat surua, huolta ja vihaa.

Onko matala iloisuus merkki masennuksesta?

Ei sinänsä. Moni matalia pisteitä saava on tyytyväinen ja voi hyvin. Mutta jos ilon puutteeseen liittyy pitkäkestoista alakuloa, tyhjyyttä tai kiinnostuksen menettämistä, voi olla hyvä puhua lääkärin tai psykologin kanssa.

Voinko olla introvertti ja iloinen?

Kyllä. Voit suosia rauhallisia iltoja ja pieniä porukoita ja silti tuntea paljon iloa. Ekstroversion kuusi osa-aluetta eivät aina kulje yhdessä.

Miten iloisuutta mitataan Big Five -testissä?

Testimme perustuu IPIP-NEO-120-mittariin, jossa kutakin osa-aluetta mitataan neljällä väittämällä. Iloisuuden väittämät koskevat sitä, säteiletkö iloa, pidätkö paljon hauskaa, rakastatko elämää ja näetkö elämän valoisan puolen. Lue tulosta merkkinä toimintatavasta, älä täydellisenä kuvauksena sinusta.

Katso, missä sijoitut

Iloisuus on vain yksi ekstroversion kuudesta osa-alueesta. Voit tuntea paljon iloa ja silti suosia rauhallisia iltoja, tai olla tunteiltasi vähäeleinen ja silti rakastaa juhlia.

Tee Big Five -testi ja näe koko profiilisi kaikkine 30 osa-alueineen.

Lähteet

• Steel, P., Schmidt, J. & Shultz, J. (2008). Refining the relationship between personality and subjective well-being. Psychological Bulletin, 134(1), 138–161.
• Anglim, J., Horwood, S., Smillie, L. D., Marrero, R. J. & Wood, J. K. (2020). Predicting psychological and subjective well-being from personality: A meta-analysis. Psychological Bulletin, 146(4), 279–323.
• Lucas, R. E. & Fujita, F. (2000). Factors influencing the relation between extraversion and pleasant affect. Journal of Personality and Social Psychology, 79(6), 1039–1056.
• Bartels, M. (2015). Genetics of wellbeing and its components satisfaction with life, happiness, and quality of life: A review and meta-analysis of heritability studies. Behavior Genetics, 45(2), 137–156.
• Lyubomirsky, S., King, L. & Diener, E. (2005). The benefits of frequent positive affect: Does happiness lead to success? Psychological Bulletin, 131(6), 803–855.
• Sin, N. L. & Lyubomirsky, S. (2009). Enhancing well-being and alleviating depressive symptoms with positive psychology interventions: A practice-friendly meta-analysis. Journal of Clinical Psychology, 65(5), 467–487.
• Roberts, B. W. ym. (2017). A systematic review of personality trait change through intervention. Psychological Bulletin, 143(2), 117–141.
• Terracciano, A., McCrae, R. R., Brant, L. J. & Costa, P. T. (2005). Hierarchical linear modeling analyses of the NEO-PI-R scales in the Baltimore Longitudinal Study of Aging. Psychology and Aging, 20(3), 493–506.
• Johnson, J. A. (2014). Measuring thirty facets of the Five Factor Model with a 120-item public domain inventory: Development of the IPIP-NEO-120. Journal of Research in Personality, 51, 78–89.