Seurallisuus: miksi juhlat antavat toisille energiaa ja vievät sitä toisilta?

Kello on yksitoista lauantai-iltana. Juhlat ovat täydessä vauhdissa.

Yksi ystävä juttelee keittiössä ihmisten kanssa, jotka hän tapasi tunti sitten, eikä hänellä ole aikomustakaan lähteä. Toinen on hiljaa etsinyt takkinsa. Hänellä on ollut mukavaa, mutta nyt hän lähinnä haluaa olla kotona sohvalla.

Kumpikaan ei tee mitään väärin. Miksi sama ilta sitten täyttää toisen ja tyhjentää toisen?

Osa selityksestä liittyy siihen, mitä psykologit kutsuvat seurallisuudeksi. Big Five -mallissa se on yksi ekstroversion kuudesta osa-alueesta. Osa-alue kuvaa, kuinka paljon nautit olemisesta monien ihmisten joukossa ja kuinka paljon hakeudut väkijoukkoihin, juhliin ja vilkkaisiin sosiaalisiin tilanteisiin.

Mitä seurallisuus tarkoittaa?

Osa-alueen englanninkielinen nimi, gregariousness, tulee latinan sanasta grex, joka tarkoittaa parvea tai laumaa. Persoonallisuuspsykologiassa sillä tarkoitetaan mieltymystä muiden seuraan, erityisesti suuremmissa ryhmissä.

Korkeita pisteitä saavat tunnistavat itsensä usein tästä:

• Rakastat suuria juhlia ja kokoontumisia.
• Puhut monien eri ihmisten kanssa, et vain niiden, joiden kanssa tulit.
• Väkijoukot tuntuvat sinusta eläväisiltä eivätkä väsyttäviltä.
• Valitset harvoin illan yksin, jos tarjolla on jotain sosiaalista.
• Tulet levottomaksi, kun olet pitkään yksin.

Matalia pisteitä saavat eivät ole epäsosiaalisia. He nauttivat usein illallisesta muutaman ystävän kanssa. Heillä on yksinkertaisesti suurempi tarve omaan aikaan, ja he välttelevät yleensä väkijoukkoja.

Olennaista ei ole se, pidätkö ihmisistä, vaan se, kuinka paljon seuraa ja kuinka monta ihmistä kerrallaan tuntuu sinusta hyvältä.

Ekstrovertti käytös tuntuu hyvältä lähes kaikista

Voisi olettaa, että seurustelu tuntuu hyvältä vain ekstroverteista. Tutkimus kertoo muuta.

Tunnetussa tutkimussarjassa osallistujat raportoivat kolmen tunnin välein kahden viikon ajan, kuinka ekstrovertisti he olivat käyttäytyneet ja miltä heistä tuntui. Jokainen osallistuja oli onnellisempi käyttäytyessään ekstrovertisti, esimerkiksi puheliaasti ja ulospäinsuuntautuneesti, kuin käyttäytyessään introvertisti. Sama kaava näkyi viikoittaisissa päiväkirjoissa ja laboratoriokokeessa, jossa ihmisiä pyydettiin käyttäytymään enemmän tai vähemmän ekstrovertisti.

Jatkotutkimus testasi, päteekö tämä myös introvertteihin. Osallistujat arvottiin käyttäytymään joko ekstrovertisti tai introvertisti. Myönteiset tunteet lisääntyivät, kun ihmiset käyttäytyivät ekstrovertisti, myös introverteilla. Kielteiset tunteet eivät lisääntyneet.

Ei siis ole niin, että introvertit inhoaisivat sosiaalista elämää. Useimmat kokevat piristyvänsä hetkessä.

Iloinen nyt, väsynyt myöhemmin

Miksi sitten niin moni tarvitsee päästä kotiin lataamaan akkujaan?

Tutkimus seurasi 48:aa ihmistä 12 päivän ajan ja kysyi heiltä viisi kertaa päivässä heidän käyttäytymisestään, mielialastaan ja väsymyksestään. Ekstrovertti käytös oli yhteydessä parempaan mielialaan ja vähäisempään väsymykseen hetkessä. Mutta kolme tuntia myöhemmin sama käytös oli yhteydessä suurempaan väsymykseen. Mitä useampia ihmisiä joku oli tavannut, sitä vahvempi vaikutus oli.

Yllättäen tämä viivästynyt väsymys ei ollut introverteilla voimakkaampaa. Se koski kaikkia persoonallisuudesta riippumatta.

Tämä viittaa siihen, että sosiaalisella elämällä on hintansa kaikille. Ero voi olla siinä, kuinka paljon sitä haluaa ja kuinka paljon on valmis maksamaan. Seurallisuudessa korkeita pisteitä saavat saattavat yksinkertaisesti olla valmiimpia vaihtamaan väsyneen sunnuntain vilkkaaseen lauantaihin.

Aliarvioimme, kuinka mukavaa on jutella vieraiden kanssa

Samaan aikaan moni meistä valitsee yksinolon useammin kuin siitä oikeasti nauttisi.

Junissa ja busseissa tehdyissä kokeissa työmatkalaisia pyydettiin joko juttelemaan vieraan kanssa, pysyttelemään omissa oloissaan tai matkustamaan tavalliseen tapaan. Ne, jotka juttelivat jonkun kanssa, raportoivat miellyttävämmän matkan, eikä matka ollut yhtään vähemmän tuottoisa. Silti muut työmatkalaiset, joita pyydettiin ennustamaan lopputulosta, odottivat päinvastaista.

Osa syystä oli se, että ihmiset aliarvioivat, kuinka kiinnostuneita muut olisivat juttelemaan heidän kanssaan.

Tämä ei ole seurallisuutta koskeva tutkimus. Mutta se osoittaa, että halu välttää muita voi perustua väärään ennusteeseen eikä vain todelliseen mieltymykseen.

Seurallisuus ei ole sama asia kuin ystävällisyys tai ujous

Kaksi eroa kannattaa tehdä.

Ensinnäkin seurallisuus ei ole sama asia kuin ystävällisyys. Ystävällisyys koskee lämpöä ja sitä, kuinka helposti ystävystyt. Voit olla lämmin ja helppo oppia tuntemaan kahden kesken mutta välttää suuria juhlia. Monella seurallisuudessa matalia pisteitä saavalla on läheisiä ja lojaaleja ystävyyssuhteita.

Toiseksi se ei ole sama asia kuin ujous tai sosiaalinen ahdistus. Seurallisuudessa matalia pisteitä saava välttää väkijoukkoja, koska ei tarvitse niitä. Ujo ihminen saattaa haluta olla mukana, mutta tuntee olonsa levottomaksi sen vuoksi, miten muut voisivat arvioida häntä. Se on eri osa-alue, sosiaalinen arkuus, joka kuuluu neuroottisuuteen.

Kuvittele kaksi ihmistä, jotka molemmat jättävät työpaikan pikkujoulut väliin. Toinen viettää illan mieluummin lukien. Toinen haluaisi mennä, mutta kauhistelee ajatusta seisoa yksin juoma kädessä. Sama käytös, eri syyt. Voit lukea tästä lisää artikkelistamme siitä, mitä introverttius todella tarkoittaa.

Mitä korkeat tai matalat pisteet tarkoittavat?

Korkea seurallisuus

Saat energiaa ja iloa olemisesta monien ihmisten joukossa. Suostut usein kutsuihin, ja saatat olla se, joka kokoaa porukoita yhteen.

Kääntöpuolena voi olla levottomuus, kun olet pitkään yksin, tai niin täysi kalenteri, ettei levolle jää juuri tilaa.

Matala seurallisuus

Suosit pienempiä ryhmiä ja arvostat omaa aikaa. Suuret kokoontumiset voivat tuntua sinusta väsyttäviltä, vaikka nauttisit osasta niitä.

Se ei tarkoita, että olisit yksinäinen tai epäsosiaalinen. Monella matalia pisteitä saavalla on rikas sosiaalinen elämä, vain pienemmässä mittakaavassa ja rauhallisemmassa tahdissa.

Molemmat kuvaukset koskevat tyypillisiä taipumuksia, eivät sääntöjä, jotka pätisivät jokaisessa tilanteessa.

Arjessa

• Työssä: Avokonttorit, tiimitapahtumat ja konferenssit sopivat hyvin korkeita pisteitä saaville. Matalia pisteitä saavat tekevät usein parhaan työnsä, kun saavat olla välillä rauhassa, ja voivat hyötyä taukojen suunnittelusta pitkien palaverien jälkeen.
• Parisuhteessa: Pariskunnat, joiden pisteet eroavat, ovat usein eri mieltä siitä, kuinka paljon viikonloppusuunnitelmia tehdään. Hyvä kompromissi on sopia, kuinka monta sosiaalista iltaa viikossa tuntuu sopivalta, ja lähteä joskus menoihin erikseen.
• Juhlissa: Matalia pisteitä saavat viihtyvät usein paremmin, jos he saapuvat aikaisin, löytävät pienemmän keskusteluporukan ja lähtevät, kun haluavat, ilman syyllisyyttä.
• Lomalla: Korkeita pisteitä saavat saattavat nauttia vilkkaasta lomakohteesta tai ryhmämatkasta. Matalia pisteitä saavat suosivat usein mökkiä, pientä porukkaa tai yksin matkustamista.

Voiko seurallisuus muuttua?

Persoonallisuus on melko pysyvä, mutta ei kiveen hakattu.

Laajassa aikuisia koskevassa pitkittäistutkimuksessa, jossa käytettiin kyselyä, jonka mallin mukaan testimme osa-alueet on rakennettu, seurallisuus noudatti aikuisiässä kaarevaa kulkua, ja pisteet olivat korkeimmillaan noin 60 vuoden iässä.

Kokeet viittaavat myös siihen, että introvertit voivat hyötyä siitä, että käyttäytyvät silloin tällöin hieman ekstrovertimmin. Luonteenvastaista käyttäytymistä koskevan tutkimuksen tekijät päättelivät, että introvertit voivat saada siitä mielialaetua, kun taas ekstrovertit, joiden on pitkään käyttäydyttävä introvertisti, voivat kokea sen henkisesti kuluttavaksi.

Sinun ei tarvitse muuttua juhlaihmiseksi. Mutta jos haluat enemmän sosiaalista kanssakäymistä, voi auttaa:

• Muistaa, että useimmat nauttivat seurustelusta enemmän kuin he etukäteen ennustivat.
• Suunnitella palautumisaikaa suurten tapahtumien jälkeen sen sijaan, että välttäisi niitä kokonaan.
• Valita itselle sopivia muotoja, kuten kävelyn ystävän kanssa tungoksisen baarin sijaan.
• Hyväksyä, että halu lähteä aikaisin kotiin on mieltymys, ei vika.

Usein kysyttyä

Onko totta, että introvertit lataavat akkujaan yksin ja ekstrovertit ihmisten seurassa?

Osittain. Tutkimus osoittaa, että sosiaalinen käyttäytyminen tuntuu hetkessä hyvältä useimmista ihmisistä ja että se on useimmilla myös yhteydessä suurempaan väsymykseen muutaman tunnin kuluttua. Seurallisuudessa korkeita pisteitä saavat näyttävät haluavan sitä enemmän, mutta ajatus siitä, että vain introvertit uupuvat ihmisistä, on liian yksinkertainen.

Voinko olla seurallinen ja silti tarvita omaa aikaa?

Kyllä. Jokainen tarvitsee lepoa. Korkeat pisteet tarkoittavat, että hakeudut seuraan useammin, eivät sitä, ettet koskaan tarvitsisi rauhallista iltaa.

Onko matala seurallisuus merkki masennuksesta?

Ei sinänsä. Pienten ryhmien ja yksinolon suosiminen on normaali persoonallisuusero. Mutta jos olet menettänyt kiinnostuksesi ihmisiin ja asioihin, joista ennen nautit, se on eri asia, ja voi olla hyvä puhua lääkärin tai psykologin kanssa.

Miten seurallisuutta mitataan Big Five -testissä?

Testimme perustuu IPIP-NEO-120-mittariin, jossa kutakin osa-aluetta mitataan neljällä väittämällä. Seurallisuuden väittämät koskevat sitä, rakastatko suuria juhlia, puhutko juhlissa monien eri ihmisten kanssa, oletko mieluummin yksin ja vältteletkö väkijoukkoja. Kaksi viimeistä pisteytetään käänteisesti. Lue tulosta merkkinä toimintatavasta, älä täydellisenä kuvauksena sinusta.

Katso, missä sijoitut

Seurallisuus on vain yksi ekstroversion kuudesta osa-alueesta. Voit välttää suuria juhlia ja silti olla lämmin, jämäkkä tai täynnä energiaa.

Tee Big Five -testi ja näe koko profiilisi kaikkine 30 osa-alueineen.

Lähteet

• Fleeson, W., Malanos, A. B. & Achille, N. M. (2002). An intraindividual process approach to the relationship between extraversion and positive affect: Is acting extraverted as "good" as being extraverted? Journal of Personality and Social Psychology, 83(6), 1409–1422.
• Zelenski, J. M., Santoro, M. S. & Whelan, D. C. (2012). Would introverts be better off if they acted more like extraverts? Exploring emotional and cognitive consequences of counterdispositional behavior. Emotion, 12(2), 290–303.
• Leikas, S. & Ilmarinen, V.-J. (2017). Happy now, tired later? Extraverted and conscientious behavior are related to immediate mood gains, but to later fatigue. Journal of Personality, 85(5), 603–615.
• Epley, N. & Schroeder, J. (2014). Mistakenly seeking solitude. Journal of Experimental Psychology: General, 143(5), 1980–1999.
• Terracciano, A., McCrae, R. R., Brant, L. J. & Costa, P. T. (2005). Hierarchical linear modeling analyses of the NEO-PI-R scales in the Baltimore Longitudinal Study of Aging. Psychology and Aging, 20(3), 493–506.
• Johnson, J. A. (2014). Measuring thirty facets of the Five Factor Model with a 120-item public domain inventory: Development of the IPIP-NEO-120. Journal of Research in Personality, 51, 78–89.