Aktiivisuus: miksi jotkut ovat aina menossa?

Kysyt ystävältäsi, mitä hän teki viikonloppuna. Lauantaina: lenkki, kirpputori, eteisen maalaus ja illallinen ystävien kanssa. Sunnuntaina: pitkä kävely, vierailu vanhempien luona ja vähän töitä illalla.

Sinä vietit suurimman osan viikonlopustasi sohvalla kirjan kanssa. Sinulla oli mainiota.

Miksi joillakin tuntuu olevan moottori, joka ei koskaan sammu, kun taas toiset viihtyvät parhaiten hitaammassa tahdissa?

Osa selityksestä liittyy siihen, mitä psykologit kutsuvat aktiivisuudeksi. Big Five -mallissa se on yksi ekstroversion kuudesta osa-alueesta. Osa-alue kuvaa elämäsi tahtia: kuinka kiireisenä pidät itsesi, kuinka paljon otat hoitaaksesi ja kuinka paljon nautit siitä, että voit vain ottaa rennosti.

Mitä aktiivisuus tarkoittaa?

Persoonallisuuspsykologiassa aktiivisuus koskee tahtia ja energiaa. Se kuvaa ihmisiä, jotka liikkuvat nopeasti, joilla on monta asiaa meneillään ja jotka täyttävät vapaa-aikansa.

Korkeita pisteitä saavat tunnistavat itsensä usein tästä:

• Sinulla on lähes aina kiire.
• Olet usein liikkeellä, asiasta toiseen.
• Teet paljon asioita vapaa-ajallasi.
• Pitkät jaksot ilman tekemistä tuntuvat sinusta epämukavilta.
• Muut kysyvät joskus, mistä saat energiasi.

Matalia pisteitä saavat suosivat rauhallisempaa, rennompaa tahtia. Se ei tarkoita, että he olisivat laiskoja tai motivoitumattomia. He eivät vain tarvitse täyttä kalenteria voidakseen hyvin.

Olennaista ei ole se, kuinka paljon saat aikaan, vaan se, kuinka nopea tahti tuntuu sinusta luontevalta.

Useimmat kammoavat tekemättömyyttä

Aktiivisuuden ymmärtämiseksi kannattaa aloittaa jostain, mikä koskee lähes kaikkia.

Yhdentoista tutkimuksen sarjassa tutkijat pyysivät ihmisiä istumaan yksin huoneessa 6–15 minuuttia ilman muuta tekemistä kuin ajattelemista. Useimmat eivät nauttineet siitä. He pitivät paljon enemmän yksinkertaisten arkisten tehtävien tekemisestä. Yhdessä kokeessa moni osallistuja antoi itselleen mieluummin lievän sähköiskun kuin vain istui ajatustensa kanssa.

Tutkimus ei mitannut aktiivisuutta. Mutta se osoittaa, että halu pysyä toimeliaana on hyvin inhimillinen. Aktiivisuudessa korkeita pisteitä saavat saattavat yksinkertaisesti tuntea tämän halun voimakkaammin ja toimia sen mukaan useammin.

Tarvitsemme syyn olla kiireisiä

Toinen tutkimus tarkasteli, miksi ihmiset päättävät pitää itsensä kiireisinä.

Kahdessa kokeessa osallistujat saivat valita joutilaana olemisen ja jonkin heitä työllistävän tekemisen välillä. Ilman syytä useimmat valitsivat joutilaisuuden. Mutta jo heppoinen tekosyy riitti saamaan monet valitsemaan tekemisen. Ja ne, jotka olivat olleet toimeliaita, olivat jälkeenpäin onnellisempia kuin ne, jotka olivat olleet joutilaina, silloinkin kun heidät oli pakotettu tekemään jotain.

Tutkijat kutsuivat tätä joutilaisuuden välttämiseksi (idleness aversion): emme pidä joutilaisuudesta, mutta tarvitsemme perustelun pitää itsemme kiireisinä.

Tämä voi auttaa selittämään, miksi jotkut löytävät aina uuden projektin. Aktiivisuudessa korkeita pisteitä saavilta syyt pysyä kiireisinä loppuvat harvoin.

Kiire statussymbolina

Kiire ei koske vain persoonallisuutta. Se koskee myös sitä, miten muut näkevät meidät.

Tutkimussarjassa tutkijat havaitsivat, että kiireinen, ylityöllistetty elämäntapa vapaa-ajan täyttämän elämän sijaan oli muuttunut statussymboliksi, ainakin Pohjois-Amerikassa. Kiireisiltä vaikuttavia ihmisiä pidettiin pätevinä, kunnianhimoisina ja kysyttyinä. Vaikutus riippui kulttuurista, ja tutkijat löysivät eroja Pohjois-Amerikan ja Euroopan välillä.

Tämä ei ole persoonallisuustutkimus. Mutta se muistuttaa, että tahtiisi vaikuttaa muukin kuin temperamenttisi. Korkeat pisteet voivat kertoa siitä, kuka olet, mutta myös ympäristösi odotuksista.

Aktiiviset ihmiset liikkuvat enemmän

Aktiivisuus ei koske vain kalentereita. Se koskee myös kehoa.

Vuonna 2006 tehty meta-analyysi yhdisti 33 tutkimusta persoonallisuudesta ja liikunnasta. Ekstroversio oli yhteydessä suurempaan liikunta-aktiivisuuteen, korrelaatio oli noin .23. Myös tunnollisuus oli yhteydessä suurempaan aktiivisuuteen ja neuroottisuus hieman vähäisempään.

Tutkimus mittasi ekstroversiota kokonaisuutena eikä erityisesti aktiivisuutta. Mutta se sopii kuvaan ekstroverteista ihmisinä, jotka haluavat olla liikkeellä.

Aktiivisuus ei ole sama asia kuin kunnianhimo tai ADHD

Tämä on tärkeä ero.

Korkea aktiivisuus ei tarkoita, että olisit erityisen kunnianhimoinen tai tuottelias. Pitkäjänteistä ahkeraa työtä tavoitteiden eteen kuvaa suorituspyrkimys, joka on tunnollisuuden osa-alue. Voit olla jatkuvasti kiireinen monien eri asioiden parissa tavoittelematta yhtä selvää päämäärää. Ja voit olla hyvin kunnianhimoinen ja silti työskennellä rauhallisessa, tasaisessa tahdissa.

Korkea aktiivisuus ei myöskään ole sama asia kuin ADHD:hen liittyvä ylivilkkaus. Aktiivisuus on normaali persoonallisuusero siinä, kuinka nopeaa tahtia suosit. ADHD on kliininen tila, johon kuuluu tarkkaavaisuuden ja impulssien hallinnan vaikeuksia, jotka aiheuttavat ongelmia useilla elämänalueilla. Big Five -testi ei voi kertoa mitään siitä, onko sinulla ADHD. Jos sinulla on arjessa vaikeuksia keskittymisen tai levottomuuden kanssa, voi olla hyvä puhua lääkärin tai psykologin kanssa.

Lopuksi kiire ei aina ole merkki energiasta. Jotkut pitävät itsensä kiireisinä välttääkseen huolestumista tai alakuloa. Jos tämä kuulostaa tutulta, kyse voi olla enemmän ahdistuneisuuden osa-alueesta kuin aktiivisuudesta.

Mitä korkeat tai matalat pisteet tarkoittavat?

Korkea aktiivisuus

Sinulla on paljon energiaa ja pidät nopeasta tahdista. Otat usein hoitaaksesi monta asiaa kerralla ja nautit täydestä kalenterista.

Kääntöpuolena voi olla, että otat liikaa hoitaaksesi, sinun on vaikea levätä tai tunnet olosi levottomaksi, kun elämä hidastuu.

Matala aktiivisuus

Suosit rentoa, kiireetöntä tahtia. Pidät siitä, että aikaa jää yli, ja nautit siitä, että voit ottaa rennosti.

Se ei tarkoita, että saisit vähemmän aikaan. Moni matalia pisteitä saava työskentelee perusteellisesti ja tasaisesti, ja he myös uupuvat harvemmin liian moniin sitoumuksiin.

Molemmat kuvaukset koskevat tyypillisiä taipumuksia, eivät sääntöjä, jotka pätisivät jokaisessa tilanteessa.

Arjessa

• Työssä: Korkeita pisteitä saavat viihtyvät usein vauhdikkaissa tehtävissä, joissa on paljon tekemistä. Matalia pisteitä saavat pärjäävät usein paremmin, kun heillä on aikaa keskittyä ja vähemmän rinnakkaisia projekteja.
• Parisuhteessa: Toinen haluaa täyttää viikonlopun suunnitelmilla, toinen haluaa rauhallisen sunnuntain. Kun sovitte etukäteen joistakin vapaapäivistä, voitte välttää monta riitaa.
• Lasten kanssa: Aktiivisuudessa korkeita pisteitä saavat vanhemmat täyttävät usein perheen kalenterin. Kannattaa muistaa, että lapsetkin ovat erilaisia, ja jotkut tarvitsevat enemmän joutoaikaa kuin toiset.
• Terveys: Korkeita pisteitä saavien on usein helppo pysyä liikunnallisesti aktiivisina. Matalia pisteitä saavat voivat hyötyä siitä, että rakentavat liikunnan osaksi rutiineja, kuten kävelemällä tai pyöräilemällä töihin, sen sijaan että luottaisivat ylimääräiseen energiaan.

Voiko aktiivisuus muuttua?

Persoonallisuus on melko pysyvä, mutta aktiivisuus muuttuu iän myötä.

Laajassa aikuisia koskevassa pitkittäistutkimuksessa, jossa käytettiin kyselyä, jonka mallin mukaan testimme osa-alueet on rakennettu, aktiivisuus pysyi vakaana nuorena aikuisena ja laski sitten kiihtyvää vauhtia vanhemmalla iällä.

Se on luonnollista. Mutta jos haluat löytää sinulle paremmin sopivan tahdin, voit kokeilla muutamaa asiaa:

• Jos saat korkeat pisteet, suunnittele lepo yhtä tietoisesti kuin suunnittelet tekemisen.
• Pane merkille, pidätkö itsesi kiireisenä siksi, että nautit siitä, vai välttääksesi jotain.
• Jos saat matalat pisteet, hyväksy oma tahtisi ja valitse sitoumuksesi huolella.
• Muista, että kiire ei ole sama asia kuin tärkeys, vaikka kulttuurimme joskus kohtelee sitä niin.

Usein kysyttyä

Onko korkea aktiivisuus sama asia kuin tuotteliaisuus?

Ei. Aktiivisuus koskee tahtia ja sitä, kuinka paljon otat hoitaaksesi. Tuottavuus riippuu yhtä paljon keskittymisestä, suunnittelusta ja itsekurista, joita mitataan tunnollisuuden alla.

Onko matala aktiivisuus sama asia kuin laiskuus?

Ei. Matalia pisteitä saavat suosivat hitaampaa tahtia, mutta he voivat olla hyvin ahkeria. Laiskuus koskee enemmän motivaation puutetta tehdä se, mikä on tehtävä, ja on lähempänä itsekurin osa-aluetta.

Voinko olla introvertti ja silti hyvin aktiivinen?

Kyllä. Voit välttää juhlia ja silti olla jatkuvasti kiireinen treenien, projektien ja harrastusten parissa. Ekstroversion kuusi osa-aluetta eivät aina kulje yhdessä.

Miten aktiivisuutta mitataan Big Five -testissä?

Testimme perustuu IPIP-NEO-120-mittariin, jossa kutakin osa-aluetta mitataan neljällä väittämällä. Aktiivisuuden väittämät koskevat sitä, oletko aina kiireinen, oletko aina liikkeellä, teetkö paljon asioita vapaa-ajallasi ja otatko mielelläsi rennosti. Viimeinen pisteytetään käänteisesti. Lue tulosta merkkinä toimintatavasta, älä täydellisenä kuvauksena sinusta.

Katso, missä sijoitut

Aktiivisuus on vain yksi ekstroversion kuudesta osa-alueesta. Elämäsi voi olla kiireistä, vaikka olisit ryhmissä hiljainen, tai tahtisi voi olla hidas, vaikka rakastaisit juhlia.

Tee Big Five -testi ja näe koko profiilisi kaikkine 30 osa-alueineen.

Lähteet

• Wilson, T. D., Reinhard, D. A., Westgate, E. C., Gilbert, D. T., Ellerbeck, N., Hahn, C., Brown, C. L. & Shaked, A. (2014). Just think: The challenges of the disengaged mind. Science, 345(6192), 75–77.
• Hsee, C. K., Yang, A. X. & Wang, L. (2010). Idleness aversion and the need for justifiable busyness. Psychological Science, 21(7), 926–930.
• Bellezza, S., Paharia, N. & Keinan, A. (2017). Conspicuous consumption of time: When busyness and lack of leisure time become a status symbol. Journal of Consumer Research, 44(1), 118–138.
• Rhodes, R. E. & Smith, N. E. I. (2006). Personality correlates of physical activity: A review and meta-analysis. British Journal of Sports Medicine, 40(12), 958–965.
• Terracciano, A., McCrae, R. R., Brant, L. J. & Costa, P. T. (2005). Hierarchical linear modeling analyses of the NEO-PI-R scales in the Baltimore Longitudinal Study of Aging. Psychology and Aging, 20(3), 493–506.
• Johnson, J. A. (2014). Measuring thirty facets of the Five Factor Model with a 120-item public domain inventory: Development of the IPIP-NEO-120. Journal of Research in Personality, 51, 78–89.