Minäpystyvyys: miksi jotkut uskovat selviytyvänsä?

Kaksi työtoveria saa saman uuden tehtävän. Kumpikaan ei ole tehnyt aiemmin mitään aivan vastaavaa.

Ensimmäinen ajattelee: ”Kyllä minä tämän selvitän.” Toinen ajattelee: ”Tämä menee luultavasti yli ymmärrykseni.” Heillä on sama koulutus ja sama määräaika, mutta toinen aloittaa heti ja toinen lykkää aloittamista yhä uudelleen.

Miksi jotkut lähtevät haasteeseen odottaen selviytyvänsä, kun taas toiset odottavat epäonnistuvansa ennen kuin ovat edes aloittaneet?

Psykologit kutsuvat tätä odotusta minäpystyvyydeksi. Big Five -mallissa se on yksi tunnollisuuden kuudesta osa-alueesta. Osa-alue kuvaa, kuinka kykeneväksi tunnet itsesi saamaan asioita aikaan.

Mitä minäpystyvyys tarkoittaa?

Minäpystyvyys on uskoasi siihen, että pystyt tekemään sen, mitä tehtävä vaatii. Kyse ei ole siitä, kuinka taitava todella olet, vaan siitä, kuinka taitavana pidät itseäsi silloin, kun sillä on väliä.

Korkeita pisteitä saavat tunnistavat itsensä usein tästä:

• Sinusta tuntuu yleensä, että tiedät, miten asiat saadaan tehtyä.
• Luotat löytäväsi keinon, vaikka tehtävä olisi uusi.
• Hoidat käytännön ongelmat ilman suurempaa hälyä.
• Vastoinkäymiset tuntuvat ratkaistavilta ongelmilta eivätkä todisteelta siitä, ettet ole tarpeeksi hyvä.
• Muut kääntyvät usein puoleesi, kun jotain pitää saada järjestykseen.

Minäpystyvyys ei ole sama asia kuin ylimielisyys tai suuri ego. Voit olla vaatimaton, hiljainen ja itsekriittinen ja silti luottaa rauhallisesti siihen, että hoidat tehtävän.

Olennaista ei ole se, pidätkö itseäsi muita parempana, vaan se, uskotko pystyväsi hoitamaan sen, mitä edessäsi on.

Bandura: usko ratkaisee, yritämmekö edes

Käsite on peräisin psykologi Albert Banduralta. Klassisessa artikkelissaan vuodelta 1977 hän esitti, että odotuksemme omista kyvyistämme vaikuttavat kolmeen asiaan: aloitammeko lainkaan, kuinka paljon vaivaa näemme ja kuinka kauan jatkamme, kun kohtaamme esteitä.

Bandura kuvasi myös, mistä nämä odotukset syntyvät. Hän nimesi neljä lähdettä:

• Omat onnistumisesi. Olet selviytynyt jostain vastaavasta aiemmin.
• Muiden seuraaminen. Näet jonkun kaltaisesi selviytyvän siitä.
• Rohkaisu. Muut sanovat, että pystyt siihen.
• Kehon viestit. Miten tulkitset omaa jännittyneisyyttäsi, sykettäsi ja hermostuneisuuttasi.

Banduran mukaan ensimmäinen lähde on vahvin. Omat kokemuksesi painavat enemmän kuin mikään, mitä muut sinulle sanovat.

Parantaako itseensä uskominen suoritusta?

Niin olisi houkuttelevaa ajatella. Laaja meta-analyysi vuodelta 1998 yhdisti 114 tutkimusta, joissa oli yli 21 000 osallistujaa, ja löysi selvän yhteyden minäpystyvyyden ja työsuoritusten välillä (korrelaatio .38). Yhteyden vahvuus vaihteli sen mukaan, kuinka monimutkainen tehtävä oli ja tehtiinkö tutkimus laboratoriossa vai oikealla työpaikalla.

Mutta korrelaatio ei kerro, kumpaan suuntaan nuoli osoittaa. Suoriutuvatko ihmiset hyvin, koska he uskovat itseensä, vai uskovatko he itseensä, koska he ovat suoriutuneet hyvin?

Meta-analyysi vuodelta 2013 tarkasteli tätä seuraamalla samoja ihmisiä ajan mittaan. Vastaus oli yllättävä. Aiempi suoriutuminen ennusti selvästi myöhempää minäpystyvyyttä. Vaikutus toiseen suuntaan, minäpystyvyydestä myöhempään suoriutumiseen, oli heikko, ja se lähes katosi, kun tutkijat ottivat huomioon, että ihmiset yleensä kehittyvät harjoittelun myötä.

Tekijät päättelivät, että minäpystyvyys on pääasiassa aiemman suoriutumisen tulos eikä tulevan suoriutumisen tärkein käyttövoima. Se sopii hyvin Banduran omaan ajatukseen, että onnistumisen kokemukset ovat tärkein lähde.

Voiko olla liian varma itsestään?

Kaksi koetta vuodelta 2002 viittasi siihen, että itsevarmuudella voi olla myös varjopuolensa. Opiskelijat pelasivat analyyttista logiikkapeliä. Ensimmäisessä tutkimuksessa tutkijat manipuloivat noin puolen osallistujista minäpystyvyyttä, ja manipulointi oli yhteydessä heikompaan suoriutumiseen seuraavalla kierroksella.

Toisessa tutkimuksessa opiskelijat raportoivat minäpystyvyytensä pelien välillä. Korkeampi minäpystyvyys johti ylivarmuuteen, mikä teki loogisista virheistä todennäköisempiä. Toisin sanoen tunne siitä, että asia on jo hallussa, voi tehdä hieman huolimattomammaksi.

Nämä olivat pieniä laboratoriotutkimuksia tietyllä tehtävällä, ja Bandura itse kiisti niiden tulkinnan, joten niitä ei pidä venyttää liian pitkälle. Mutta ne ovat hyödyllinen muistutus siitä, että kohtuullinen määrä epäilystä voi saada sinut tarkistamaan työsi vielä kerran.

Minäpystyvyys ei ole sama asia kuin itsetunto

Nämä on helppo sekoittaa.

Itsetunto koskee sitä, miten arvostat itseäsi ihmisenä. Minäpystyvyys koskee sitä, uskotko pystyväsi tekemään asioita. Voit pitää itsestäsi hyvin ja silti epäillä läpäiseväsi ajokokeen, tai tuntea itsesi hyvin kyvykkääksi työssä, vaikka omanarvontuntosi on hauras.

Toisaalta nämä kaksi liittyvät toisiinsa. Vuonna 2002 tehty tutkimus havaitsi, että itsetunto, yleinen minäpystyvyys, tunne oman elämän hallinnasta ja tunne-elämän tasapainoisuus olivat niin vahvasti yhteydessä toisiinsa, että niitä voitiin pitää yhden yhteisen taustalla olevan ominaisuuden merkkeinä. Siksi heikko minäpystyvyys kulkee usein yhdessä korkeampien neuroottisuuden pisteiden kanssa.

Minäpystyvyys eroaa myös suorituspyrkimyksestä. Suorituspyrkimys koskee sitä, kuinka paljon haluat saada aikaan. Minäpystyvyys koskee sitä, uskotko pystyväsi siihen. Joku voi olla hyvin kunnianhimoinen ja silti epäilysten vaivaama.

Mitä korkeat tai matalat pisteet tarkoittavat?

Korkea minäpystyvyys

Tunnet itsesi yleensä päteväksi ja koet hallitsevasi tehtäväsi. Siksi sinun on helpompi aloittaa, ottaa uutta vastuuta ja jatkaa, kun jokin menee pieleen.

Riskinä on, kuten edellä kuvattu tutkimus viittaa, että aliarvioit joskus tehtävän vaikeuden. Kun varaat hieman lisäaikaa ja pyydät palautetta, voit suojautua ylivarmuudelta.

Matala minäpystyvyys

Epäilet todennäköisemmin selviytymistäsi, erityisesti uusissa tai vieraissa tehtävissä. Siksi saatat epäröidä, siirtää tehtäviä muille tai valmistautua paljon enemmän kuin tarvitsisit.

Matalat pisteet eivät tarkoita, että olisit vähemmän kyvykäs. Moni matalia pisteitä saava pärjää hyvin, kun pääsee todella vauhtiin. Epäily voi myös tehdä sinusta perusteellisen ja avoimen neuvoille.

Molemmat kuvaukset koskevat tyypillisiä taipumuksia, eivät sääntöjä, jotka pätisivät jokaisessa tilanteessa.

Arjessa

• Työssä: Korkea minäpystyvyys helpottaa uusiin projekteihin tarjoutumista. Matala minäpystyvyys voi tarkoittaa, että pidättäydyt, vaikka olisit hyvin pätevä.
• Koulussa ja opinnoissa: Usko siihen, että hallitset aineen, auttaa jatkamaan vaikean aineiston läpi. Hyvät arvosanat myös vahvistavat tätä uskoa ajan mittaan.
• Terveydessä: Kun uskot pystyväsi pitämään kiinni liikunnasta tai ruokavalion muutoksesta, yrität todennäköisemmin ylipäätään.
• Parisuhteessa: Heikon minäpystyvyyden omaavat saattavat jättää käytännön päätökset kumppanille, mikä voi johtaa epätasaiseen työnjakoon.

Voiko minäpystyvyys muuttua?

Kyllä, ja tämä on yksi niistä osa-alueista, joista tutkimus antaa konkreettisimpia ohjeita. Jos minäpystyvyys kasvaa pääasiassa onnistumisen kokemuksista, tie vahvempaan minäpystyvyyteen on luoda tällaisia kokemuksia.

• Pilko suuret tehtävät pienemmiksi vaiheiksi, joissa näet todella onnistuvasi.
• Pidä kirjaa siitä, mistä olet selviytynyt, äläkä vain siitä, mitä on jäljellä.
• Etsi esikuvia, jotka ovat kaltaisiasi. Kun näet jonkun samanlaisesta taustasta selviytyvän jostain, kynnys voi madaltua.
• Tulkitse hermostuneisuuttasi toisin. Hakkaava sydän ennen esitystä ei tarkoita, että epäonnistut, vaan että tilanne on sinulle tärkeä.

Voit lukea lisää käytännön keinoista artikkelistamme minäpystyvyyden ymmärtämisestä ja vahvistamisesta.

Jos pitkäkestoiseen tunteeseen siitä, ettet selviydy mistään, liittyy alakuloa, toivottomuutta tai uupumusta, voi olla hyvä puhua lääkärin tai psykologin kanssa. Big Five -tulos ei ole diagnoosi.

Usein kysyttyä

Onko minäpystyvyys sama asia kuin itsevarmuus?

Lähellä, mutta ei aivan. Itsevarmuudella tarkoitetaan usein sosiaalista varmuutta ja sitä, miltä vaikutat muiden silmissä. Minäpystyvyys koskee nimenomaan uskoa siihen, että pystyt tekemään sen, mitä tehtävä vaatii.

Voiko minäpystyvyyteni olla korkea yhdellä alueella ja matala toisella?

Kyllä. Bandura piti minäpystyvyyttä asiana, joka voi vaihdella alueittain. Voit tuntea itsesi hyvin kyvykkääksi työssä ja epävarmaksi keittiössä. Big Five -osa-alue mittaa yleisempää, tilanteesta toiseen ulottuvaa taipumusta.

Onko matala minäpystyvyys huono asia?

Ei välttämättä. Tutkimuksen mukaan jonkin verran epäilystä voi tehdä sinusta huolellisemman. Siitä tulee ongelma lähinnä silloin, jos se estää sinua yrittämästä asioita, joista todellisuudessa selviytyisit.

Miten minäpystyvyyttä mitataan Big Five -testissä?

Testimme perustuu IPIP-NEO-120-mittariin, jossa kutakin osa-aluetta mitataan neljällä väittämällä. Minäpystyvyyden väittämät koskevat sitä, saatatko tehtävät loppuun onnistuneesti, oletko erinomainen siinä, mitä teet, hoidatko tehtävät sujuvasti ja tiedätkö, miten asiat saadaan tehtyä. Lue tulosta merkkinä toimintatavasta, älä täydellisenä kuvauksena sinusta.

Katso, missä sijoitut

Minäpystyvyys on vain yksi tunnollisuuden kuudesta osa-alueesta. Minäpystyvyytesi voi olla korkea, vaikka saisit matalat pisteet järjestelmällisyydessä tai itsekurissa.

Tee Big Five -testi ja näe koko profiilisi kaikkine 30 osa-alueineen.

Lähteet

• Bandura, A. (1977). Self-efficacy: Toward a unifying theory of behavioral change. Psychological Review, 84(2), 191–215.
• Stajkovic, A. D. & Luthans, F. (1998). Self-efficacy and work-related performance: A meta-analysis. Psychological Bulletin, 124(2), 240–261.
• Sitzmann, T. & Yeo, G. (2013). A meta-analytic investigation of the within-person self-efficacy domain: Is self-efficacy a product of past performance or a driver of future performance? Personnel Psychology, 66(3), 531–568.
• Vancouver, J. B., Thompson, C. M., Tischner, E. C. & Putka, D. J. (2002). Two studies examining the negative effect of self-efficacy on performance. Journal of Applied Psychology, 87(3), 506–516.
• Judge, T. A., Erez, A., Bono, J. E. & Thoresen, C. J. (2002). Are measures of self-esteem, neuroticism, locus of control, and generalized self-efficacy indicators of a common core construct? Journal of Personality and Social Psychology, 83(3), 693–710.
• Johnson, J. A. (2014). Measuring thirty facets of the Five Factor Model with a 120-item public domain inventory: Development of the IPIP-NEO-120. Journal of Research in Personality, 51, 78–89.