Järjestelmällisyys: kertooko sotkuinen työpöytä sinusta jotain?

Yhden ihmisen työpöydällä on kolme siistiä pinoa, kynäteline eikä mitään muuta. Viereinen pöytä on täynnä papereita, kahvikuppeja ja muistilappuja, ja sen omistaja vakuuttaa tietävänsä tarkalleen, missä kaikki on.

Useimmilla meistä on mielipide siitä, kumpi on parempi työtoveri. Jotkut ajattelevat, että sotkuisen täytyy olla kaoottinen. Toiset ovat varmoja, että sotku kuuluu luovalle neroudelle.

Kertooko sotkuinen työpöytä siis oikeasti jotain sen ääressä istuvasta ihmisestä?

Psykologit ovat tutkineet tätä, ja vastaus liittyy siihen, mitä he kutsuvat järjestelmällisyydeksi. Big Five -mallissa se on yksi tunnollisuuden kuudesta osa-alueesta. Osa-alue kuvaa, kuinka paljon pidät rakenteesta, siisteydestä ja siitä, että tavarat ovat omilla paikoillaan.

Mitä järjestelmällisyys tarkoittaa?

Järjestelmällisyys on mieltymystä järjestettyyn ympäristöön ja järjestelmällisiin rutiineihin. Se kattaa sekä fyysisen järjestyksen, kuten siistin kodin, että ajallisen järjestyksen, kuten suunnitelmat, listat ja vakiintuneet tavat.

Korkeita pisteitä saavat tunnistavat itsensä usein tästä:

• Pidät paikkojen siistimisestä, ja ympärilläsi oleva sotku ärsyttää.
• Tavaroilla on vakiopaikka, ja palautat ne sinne.
• Pidät listoista, kalentereista ja suunnitelmista.
• Olosi on rauhallisempi, kun ympäristösi on järjestyksessä.
• Huomaat nopeasti, kun jokin on väärässä paikassa.

Järjestelmällisyys ei tarkoita, että olisit muita parempi tai ahkerampi. Se kuvaa, kuinka paljon rakennetta tarvitset ja haet, ei sitä, kuinka paljon saat aikaan.

Olennaista ei ole se, näyttääkö kotisi sisustuslehden kuvalta, vaan se, kuinka voimakkaasti tunnet tarvetta pitää asiat järjestyksessä.

Vieraat osaavat lukea huonettasi

Tunnetussa tutkimuksessa vuodelta 2002 tutkijat antoivat tarkkailijoiden katsella ympärilleen toimistoissa ja opiskelijoiden makuuhuoneissa asukkaiden ollessa poissa. Tämän jälkeen tarkkailijat arvioivat huonetta käyttävän ihmisen persoonallisuutta.

Arvioita verrattiin siihen, miten asukkaat kuvasivat itseään ja miten heidät tuntevat ihmiset kuvasivat heitä. Tarkkailijat olivat pitkälti yhtä mieltä keskenään, ja heidän vaikutelmansa osuivat jossain määrin oikeaan. Yksimielisyys ja tarkkuus olivat yleensä suurempia kuin silloin, kun vieraat arvioivat ihmisiä, joihin ovat juuri tutustuneet.

Tunnollisuus oli yksi niistä piirteistä, jotka tarkkailijat arvioivat parhaiten, avoimuuden ohella. Siisti ja hyvin järjestetty huone oli pätevä vihje: tällaiset huoneet kuuluivat yleensä ihmisille, jotka kuvasivat itseään tunnollisiksi.

Joten kyllä, työpöytäsi kertoo sinusta jotain. Mutta enimmäkseen se kertoo juuri tästä piirteestä, ei siitä, oletko fiksu, ystävällinen tai luova.

Onko sotkuinen työpöytä merkki luovuudesta?

Vuonna 2013 Psychological Science -lehdessä julkaistu tutkimus sai paljon mediahuomiota. Kolmessa kokeessa osallistujat sijoitettiin joko siistiin tai sotkuiseen huoneeseen.

Siistissä huoneessa olleet valitsivat useammin terveellisen välipalan ja lahjoittivat enemmän rahaa hyväntekeväisyyteen. Sotkuisessa huoneessa olleet keksivät enemmän luovia ideoita, ja he suosivat todennäköisemmin vaihtoehtoa, jonka nimi oli ”uusi”, kuin vaihtoehtoa ”klassinen”. Tutkijat ehdottivat, että järjestys vetää meitä kohti tavanomaista ja epäjärjestys kohti sen rikkomista.

Tarina on houkutteleva, mutta se ei ole kestänyt kovin hyvin. Vuonna 2019 tehty tutkimus yritti toistaa luovuutta koskevan tuloksen samankaltaisella asetelmalla ja suuremmalla otoksella, jossa osallistujat työskentelivät joko siistin tai sotkuisen pöydän ääressä. Ryhmien välillä ei löytynyt eroa luovuudessa eikä eroa mielen kontrollissa. Tekijät päättelivät, että populaarimedian väitteet eivät olleet perusteltuja.

Huomaa myös, että nämä tutkimukset koskivat huonetta, eivät ihmistä. Ne tarkastelivat, mitä tapahtuu, kun kuka tahansa sijoitetaan sotkuiseen ympäristöön, eivät sitä, ovatko vähemmän järjestelmälliset ihmiset luovempia. Luovuus liittyy pääasiassa toiseen piirteeseen, avoimuuteen.

Voiko tavarapaljous vaikuttaa siihen, miltä sinusta tuntuu?

Vuonna 2010 tehty tutkimus tarkasteli asiaa toisesta näkökulmasta. Kuusikymmentä puolisoa pariskunnista, joissa molemmat kävivät töissä, antoi tutkijoille nauhoitetun kierroksen omasta kodistaan. Tutkijat laskivat sitten heidän käyttämänsä sanat.

Vaimoilla, jotka puhuivat paljon tavarapaljoudesta ja keskeneräisistä projekteista, stressihormoni kortisolin päivittäinen rytmi oli epäterveempi, ja heidän mielialansa laski päivän mittaan. Vaimoilla, jotka kuvasivat kotiaan levolliseksi, kaava oli päinvastainen. Tulokset säilyivät, kun tutkijat ottivat huomioon tyytyväisyyden avioliittoon ja neuroottisuuden.

Tutkimus ei koskenut järjestelmällisyyttä persoonallisuuden piirteenä, ja selvät tulokset koskivat naisia. Mutta se viittaa siihen, että se, miten koet kotisi, voi vaikuttaa siihen, kuinka levolliselta se tuntuu, ja järjestelmällisyydessä korkeita pisteitä saavat luultavasti tuntevat tavarapaljouden vaikutuksen voimakkaammin.

Järjestelmällisyys ei ole sama asia kuin pakko-oireinen häiriö

Vahvaa järjestelmällisyyttä kuvataan usein leikillään ”vähän OCD:ksi”. Se on harhaanjohtavaa.

Pakko-oireiseen häiriöön (OCD) kuuluu ei-toivottuja, ahdistavia ajatuksia ja rituaaleja, jotka ihminen kokee joutuvansa suorittamaan ahdistuksen lievittämiseksi. Siististä keittiöstä pitäminen on jotain aivan muuta.

On olemassa tila, joka on lähempänä järjestelmällisyyttä: vaativa persoonallisuushäiriö (OCPD), jolle on tunnusomaista jäykkä perfektionismi ja voimakas kontrollin tarve. Vuonna 2011 tehdyssä 536 opiskelijan tutkimuksessa tavanomaiset tunnollisuuden mittarit olivat vain vähäisessä tai kohtalaisessa yhteydessä vaativaan persoonallisuushäiriöön, kun taas tunnollisuuden äärimmäisiin, epäterveisiin muotoihin suunnatut mittarit olivat siihen vahvasti yhteydessä. Tutkijat pitivät vaativaa persoonallisuushäiriötä normaalin tunnollisuuden haitallisena ääripäänä.

Korkeat pisteet järjestelmällisyydessä eivät siis ole diagnoosi. Jos kontrollin tarve tai rituaalit vievät niin paljon aikaa, että ne rajoittavat elämääsi, voi olla hyvä puhua lääkärin tai psykologin kanssa.

Järjestelmällisyys pitää erottaa myös itsekurista. Voit rakastaa värikoodattuja kalentereita ja silti kokea vaikeaksi aloittaa niihin merkityt tehtävät. Ja voit olla sotkuinen mutta hoitaa työsi viivyttelemättä.

Mitä korkeat tai matalat pisteet tarkoittavat?

Korkea järjestelmällisyys

Viihdyt rakenteen parissa ja haluat tietää, missä tavarat ovat ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Siksi olet hyvä suunnittelemaan, pitämään kirjaa yksityiskohdista ja luomaan järjestelmiä, joista muutkin hyötyvät.

Kääntöpuolena voi olla, että koet stressaavaksi, kun suunnitelmat muuttuvat tai kun muut eivät jaa vaatimuksiasi. Yhteinen kotitalous ja avokonttori voivat olla koetinkiviä.

Matala järjestelmällisyys

Siedät hyvin pientä sotkua, eikä kaiken tarvitse olla etukäteen suunniteltua. Sopeudut usein helposti ja pystyt työskentelemään ympäristössä, joka saisi muut hulluksi.

Riskinä on, että hukkaat tavaroita, unohdat tapaamisia tai käytät aikaa tarvitsemasi etsimiseen. Moni matalia pisteitä saava ratkaisee tämän muutamalla yksinkertaisella järjestelmällä niitä asioita varten, joilla todella on väliä.

Molemmat kuvaukset koskevat tyypillisiä taipumuksia, eivät sääntöjä, jotka pätisivät jokaisessa tilanteessa.

Arjessa

• Työssä: Korkeita pisteitä saavat hoitavat usein hyvin dokumentoinnin, logistiikan ja laadunvalvonnan. Matalia pisteitä saaville voivat sopia paremmin tehtävät, joissa improvisoidaan ja jotka muuttuvat usein.
• Kotona: Erot järjestelmällisyydessä ovat klassinen kitkan lähde kämppäkavereiden ja kumppanien välillä. Usein auttaa, kun sovitaan muutamista yhteisistä alueista, joiden on oltava siistejä, ja annetaan muun olla.
• Opinnoissa: Hyvä järjestys muistiinpanoissa ja määräajoissa auttaa pysymään kärryillä, mutta se ei korvaa varsinaista työtä.
• Matkoilla ja vapaa-ajalla: Jotkut haluavat yksityiskohtaisen suunnitelman jokaiselle päivälle, toiset katsovat mieluummin, mitä tapahtuu. Kumpikaan ei ole väärin.

Voiko järjestelmällisyys muuttua?

Persoonallisuus on melko pysyvä, mutta ei kiveen hakattu. Laaja, 92 otosta kattanut meta-analyysi vuodelta 2006 seurasi ihmisiä ajan mittaan ja havaitsi, että tunnollisuus yleensä lisääntyy aikuisiässä, erityisesti 20 ja 40 ikävuoden välillä.

Moni tulee siksi iän myötä hieman järjestelmällisemmäksi, usein saadessaan työn, kodin ja perheen, jotka vaativat enemmän rakennetta.

Jos haluat elämääsi enemmän järjestystä muuttamatta sitä, kuka olet, on yleensä tehokkaampaa rakentaa yksinkertaisia järjestelmiä kuin luottaa tahdonvoimaan:

• Anna tärkeimmille tavaroille, kuten avaimille, lompakolle ja asiakirjoille, vakiopaikka.
• Käytä yhtä kalenteria useamman sijaan.
• Siivoa muutama minuutti tiettyyn aikaan joka päivä sen sijaan, että siivoaisit isoissa urakoissa.
• Vähennä niiden tavaroiden määrää, jotka pitää pitää järjestyksessä.

Usein kysyttyä

Ovatko siistit ihmiset menestyneempiä?

Eivät välttämättä. Järjestelmällisyys on yksi tunnollisuuden osa, ja juuri laaja piirre on useimmin yhteydessä menestykseen koulussa ja työssä. Voit olla sotkuinen ja silti ahkera ja luotettava.

Onko sotkuinen ihminen laiska?

Ei. Järjestelmällisyys koskee rakenteen tarvetta, ei ponnistelua. Se, kuinka kovasti teet töitä, mitataan toisella osa-alueella, suorituspyrkimyksellä.

Onko matala järjestelmällisyys merkki ADHD:sta?

Ei yksinään. Moni on sotkuinen ilman ADHD:ta. Big Five -tulos ei voi kertoa diagnooseista mitään. Jos sinulla on keskittymisen ja järjestelyn vaikeuksia tavalla, joka aiheuttaa suuria ongelmia, lääkäri tai psykologi voi arvioida asian.

Miten järjestelmällisyyttä mitataan Big Five -testissä?

Testimme perustuu IPIP-NEO-120-mittariin, jossa kutakin osa-aluetta mitataan neljällä väittämällä. Järjestelmällisyyden väittämät koskevat sitä, pidätkö paikkojen siistimisestä, unohdatko usein palauttaa tavarat omille paikoilleen, jätätkö huoneesi sotkuiseksi ja jätätkö tavaroitasi lojumaan. Lue tulosta merkkinä toimintatavasta, älä täydellisenä kuvauksena sinusta.

Katso, missä sijoitut

Järjestelmällisyys on vain yksi tunnollisuuden kuudesta osa-alueesta. Voit olla hyvin järjestelmällinen ja silti saada matalat pisteet suorituspyrkimyksessä tai harkitsevuudessa.

Tee Big Five -testi ja näe koko profiilisi kaikkine 30 osa-alueineen.

Lähteet

• Gosling, S. D., Ko, S. J., Mannarelli, T. & Morris, M. E. (2002). A room with a cue: Personality judgments based on offices and bedrooms. Journal of Personality and Social Psychology, 82(3), 379–398.
• Vohs, K. D., Redden, J. P. & Rahinel, R. (2013). Physical order produces healthy choices, generosity, and conventionality, whereas disorder produces creativity. Psychological Science, 24(9), 1860–1867.
• Manzi, A., Durmysheva, Y., Pinegar, S. K., Rogers, A. & Ramos, J. (2019). Workspace disorder does not influence creativity and executive functions. Frontiers in Psychology, 9, 2662.
• Saxbe, D. E. & Repetti, R. (2010). No place like home: Home tours correlate with daily patterns of mood and cortisol. Personality and Social Psychology Bulletin, 36(1), 71–81.
• Samuel, D. B. & Widiger, T. A. (2011). Conscientiousness and obsessive-compulsive personality disorder. Personality Disorders: Theory, Research, and Treatment, 2(3), 161–174.
• Roberts, B. W., Walton, K. E. & Viechtbauer, W. (2006). Patterns of mean-level change in personality traits across the life course: A meta-analysis of longitudinal studies. Psychological Bulletin, 132(1), 1–25.
• Johnson, J. A. (2014). Measuring thirty facets of the Five Factor Model with a 120-item public domain inventory: Development of the IPIP-NEO-120. Journal of Research in Personality, 51, 78–89.